Tämän numeron pääkirjoitusten aiheet valottavat jälleen lääketieteen yleislehden laajaa kenttää. Koostettua tietoa on niin harvinaissairauksien diagnostisista viiveistä kuin varhaisesta tutin käytöstä. Jälkimmäisestä todetaan olevan enemmän etuja kuin haittoja. Kolmannessa pääkirjoituksessa käsitellään sydäninfarktin sekundaaripreventiota.
Varhain aloitetulla koronaviruslääkkeellä voidaan estää vakavaa tautia ja kuolemia
Koronavirusinfektion hoitoon ja ehkäisyyn on EU-alueella hyväksytty käyttöön kaksi viruslääkettä ja neljä vasta-ainehoitoa. Jälkimmäisten teho on heikentynyt omikronkantojen aiheuttamissa infektioissa.
Viruslääkkeistä käytössä ovat suonensisäisesti annettava remdesiviiri ja suun kautta otettava nirmatrelviirin ja ritonaviirin yhdistelmä. Näistä hyötyvät potilaat, joiden rokotevasteiden tiedetään sairauden tai puolustuskykyä lamaavan lääkityksen takia huonoksi. Lääkkeiden jakamiseksi suuren riskin potilaille on kehitetty hyvinvointialueille järjestelmiä, joiden kautta lääkitykset voidaan aloittaa potilaille varhain.
Katsauksia raskausdiabeteksen riskitekijöistä indusoituihin monikykyisiin kantasoluihin
Raskausdiabetes (GDM) on yleistyvä raskauskomplikaatio ja kansanterveyshaaste, joka koskettaa viidesosaa suomalaisista synnyttäjistä. Sen ehkäisy tulisi aloittaa jo ennen raskautta.
Jaettu päätöksenteko tarkoittaa potilaan ja lääkärin välistä päätöksentekotapaa, jonka lopputuloksena syntynyt hoitopäätös on osapuolten yhteisesti hyväksymä. Jaettu päätöksenteko voi parantaa potilaan elämänlaatua ja tietämyksen tasoa.
Sarkoomat ovat harvinaisia luiden ja pehmytkudosten pahanlaatuisia kasvaimia, joiden histologinen kuva on moninainen. Uusimmassa WHO:n pehmytkydoskasvainluokituksessa erilaistumattomat pieni- ja pyöreäsoluiset sarkoomat on erotettu omaksi ryhmäkseen.
Radiojodia on käytetty hyvin erilaistuneen kilpirauhassyövän hoidossa vuosikymmenien ajan. Tämän syövän ennuste on yleensä erittäin hyvä, ja sen hoitoratkaisut ovat yksilöllisiä histopatologisten ominaisuuksien, riskiluokituksen sekä potilaskohtaisten tekijöiden myötä.
Lasten pitkittynyt bakteeriperäinen bronkiitti on nostettu kansainvälisissä suosituksissa yleiseksi ja tärkeäksi lasten yskän hoidettavaksi syyksi. Taudin kriteeristö on vakiintumaton, ja näyttö hoidosta on vähäistä ja laadultaan heikkoa. Sen ilmaantuvuudesta Suomessa tarvitaan tietoa ennen kuin nykyhoitokäytäntöihin voidaan ehdottaa muutoksia.
Joka kolmas tyypin 1 diabetesta sairastava henkilö sairastuu myös diabeteksen munuaistautiin. Hoidon kulmakivi on hyperglykemian, verenpainetaudin ja dyslipidemian hoidon optimointi.
Indusoidut monikykyiset kantasolut mahdollistavat ihmisen aivosolujen erilaistamisen terveiden ja aivosairauksista kärsivien potilaiden somaattisista soluista. Menetelmä edistää aivosairauksien taustalla vaikuttavien mekanismien selvittämistä ilman alkion kantasoluihin liittyviä eettisiä ongelmia.
Jäsen, lue numero 12!