Suomen ikärakenteesta johtuva työvoimapula leikkaa jo nyt talouskasvua. Väestön ja työvoiman vähenemistä estää vain maahanmuutto. Taisteluun työvoiman veto- ja pitovoimasta osallistuu myös työterveyshuolto, joka tukee niin maahanmuuttajien kotoutumista kuin nuorten jaksamista ja iäkkäämpien työhön osallistumista.
Alivaltiosihteeri ja ekonomisti Elina Pylkkänen kuvaa Työterveyslääkäri-lehdessä niitä haasteita, joita työvoimapula aiheuttaa työelämässä. Työterveyshuollolla on tärkeä rooli työkyvyn ja terveyden tukena niin työntekijöiden kuin työnantajienkin kannalta. Pylkkäsen mukaan ymmärrys työterveyshuollon keskeisestä roolista auttaa sitä tukemaan työllisyyden ja tuottavuuden kasvua koko kansantaloudessa.
Vuonna 2022 työeläkkeelle siirtyi 71 500 henkilöä, joista vanhuuseläkkeen sai 54 000. Edellisvuodesta eläkkeelle siirtyneiden määrä nousi 10 000 vakuutetulla (2). Syntyneiden määrä oli vuonna 2022 noin 45 000. Seuraavien kolmen vuosikymmenen ajan vanhuuseläkkeelle siirtyy vuosittain yli 11 000 henkilöä enemmän kuin työikään tulevan ikäluokan koko on. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy noin 20 000 henkeä vuosittain. Väestön ja työvoiman määrää tukee 35 000 vuosittaista maahanmuuttajaa. Kuitenkin vain kolmannes maahan muuttaneista on viiden vuoden kuluttua edelleen Suomessa (1).
Työterveyshuollolla on mahdollisuus vaikuttaa sekä työstä poistuman pienentämiseen että työkyvyttömien kuntouttamiseen takaisin työelämään. Työterveyshuolto on tässä tärkeä toimija yhdessä työnantajien ja työntekijöiden kanssa. Julkisen vallan tehtävänä on tukea tätä toimintaa sekä peruspalvelujen että taloudellisen tuen muodossa (1). Työterveyshuollolla näyttää olevan sellainen yhteiskunnallinen tilaus, että huhut sen lopettamisesta näyttävät vähintään ennenaikaisilta.
Kirjallisuus
1. Elina Pylkkänen. Työterveys kohentaa talouskasvua. Työterveyslääkäri 2023;41(1):18-20
2. Suomen työeläkkeen saajat. Eläketurvakeskus. 2023.
Terveysportti-palvelu on maksullinen. Kysy lisätietoja organisaatiokäyttöön terveysportti(at)duodecim.fi.