Tutkimustoiminta on kehittyvän ja vaikuttavan terveydenhuollon edellytys. Ilman tutkimusta ei synny uutta teknologiaa, uusia hoitoja eikä innovaatioita. Yhteiskunnan panostukset ovat investointeja tulevaisuuteen ja parempaan terveyteen, muistuttavat Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Syöpäyhdistys ja Lääketeollisuus yhteisessä kannanotossaan.
Suomalaisessa yhteiskunnassa vahva koulutuspohja on antanut hyvät edellytykset menestyä tutkimustoiminnan eri osa-alueilla. Korkeasti koulutettu väestö luottaa tieteeseen ja ymmärtää tutkimustyön arvon, mikä näkyy esimerkiksi tutkimuspotilaiden sitoutumisena.
Kannanotossa korostetaan, että korkeasta koulutuksesta, tutkimustyön arvostuksesta ja suomalaisen tutkimuksen kansainvälisestä huippumaineesta huolimatta kehityssuunta on pitkään ollut huolestuttava. Tutkimuksen, kehittämistyön ja innovaatioiden (TKI) rahoitusta on eri muodoissaan ajettu alas, lainsäädäntö ja byrokratia tekevät tutkimustoiminnasta ennakoimatonta ja hidasta.
”Meidän pitää Suomessa varmistaa, että tutkimustoiminnan rakenteet ja rahoitus ovat sellaisella tasolla, että pystymme varmistamaan tieteentekijöille houkuttelevan työskentely-ympäristön, laadukkaan ja kustannusvaikuttavan terveydenhoidon ja korkealaatuisen opetuksen, joka varmistaa, että meillä on huippuosaajia jatkossakin. TKI-rahoitus on pienentynyt viime vuosina rajusti ja seuraavalla hallituksella on kovasti tehtävää, että tämä kehitys saadaan pysäytettyä ja käännettyä”, Lääkäriseura Duodecimin pääsihteeri Päivi Metsäniemi toteaa.
Kannanotossa muistutetaan, että jos haluamme Suomessa palata tutkimustyön huipulle, tarvitsemme mittavia yhteiskunnallisia toimia sekä kykyä sitoutua sovittuihin tavoitteisiin. Tavoite on kasvattaa TKI-investoinnit 4 %:iin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä, eikä ilman yritysinvestointeja tavoitteeseen päästä.
Jotta tavoite saavutetaan, tulee
- tutkimusrahoituksen olla ennustettavaa.
- tutkimustoiminnalla olla korkeatasoinen infrastruktuuri, joka parantaa Suomen edellytyksiä saada terveysalan yritysten tutkimusinvestointeja.
- valtion investoida hyvinvointialueiden tutkimusympäristöön ja tutkimustoimintaan, sillä terveysalan tutkimus tapahtuu ennen kaikkea hyvinvointialueilla ja yliopistollisissa sairaaloissa.
- valtion tutkimusrahoitus (VTR) kääntää vahvalle nousu-uralle. Vuosituhannen vaihteesta se on vähentynyt kymmenillä miljoonilla.
- tutkimuslainsäädäntö tarkastella kokonaisuutena ja uudistaa tarvittavilta osin.
- terveystietojen toisiokäytölle luoda sujuvat lupa- ja aineistontoimitusprosessit. Ilman dataa ei ole tutkimusta.
- toisiolakia uudistaa, jotta Suomessa jatkossa tehdään kansainvälistä ja kilpailukykyistä tutkimusta.
Terveysalan tutkimustyö tulee nähdä investointina, joka tuo uusia hoitoja potilaille ja kehittää hoitokäytäntöjä. Sillä varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kestävyys, vaikuttavuus ja laadukkuus. Tutkimus on investointi kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin.
Kannanoton ovat allekirjoittaneet toimitusjohtaja Sanna Lauslahti, Lääketeollisuus ry; toiminnanjohtaja Janne Aaltonen, Suomen Lääkäriliitto ry; pääsihteeri Päivi Metsäniemi, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ry ja pääsihteeri Juha Pekka Turunen, Suomen Syöpäyhdistys ry.
Lisätietoja:
Sami Heistaro, koulutuspäällikkö, Suomen Lääkäriliitto, p. 040 905 2800, sami.heistaro@laakariliitto.fi