Kiitos, kannustus ja kehuminen – kaikki kolme koota pitää muistaa joka työpaikalla joka päivä.
Suomessa on perinteisesti ajateltu, että varsinkin kasvatuksessa lasten turha kehuminen ja kiittäminen on pahasta. Kasvaa huonoja aikuisia. On vaikea ymmärtää, miten niin ei pitäisi kiittää, kehua ja kannustaa aina, kun siihen on vähänkin edellytyksiä.
Kiittäminen pitää mitoittaa sopivasti, mikä ei aina ole helppoa. Kiitoksen pitää olla selkeä: mistä kiitetään, mitä henkilö on tehnyt hyvin. Johtajan pitäisi kiittää jokaista jossain vaiheessa. Jos organisaatiossa on olemassa jonkinlainen bonusjärjestelmä yhtenä kiitoksen muotona, kannattaa silti kiittää myös ihan henkilökohtaisesti.
Eräässä työpaikassa sain ilahduttavasti palkankorotuksen, mutta ei siitä puhuttu sen kummemmin, ja korotuksen syy jäi hämäräksi. Jätettiin käyttämättä hyväksi työntekijän ilahduttaminen esimiehen kiitoksella. Samaa juurta on sellainen outo tapa, että työntekijä saa syntymäpäivälahjaksi sähköpostiinsa viestin omavalintaisesta lahjasta, mutta kukaan ei onnittele tai muuten huomioi päivää.
Kannustaminen on valmentamisen alku
Kannustus on vähän samaa kuin valmentaminen. Tai ”ediste”, joka on keksimäni sana englanninkieliselle ilmaisulle feed forward. Ajatuksellisesti palautteen – taaksepäin katsomisen – sijaan katsotaan eteenpäin. Mitä voisi oppia, mitä seuraavalla kerralla voisi tehdä toisin, mitä seuraavalla kerralla kannattaa tehdä samoin – ja ehkä hieman miettiä tätä yhtä kohtaa vielä paremmaksi. Edistettä kannustavasti. Vahvuuksia vahvistaen, ja samalla selviin epäsuotaviin tapoihin puuttuen.
Puuttumisesta vaikuttaa olevan paljon puhetta, varhaisesta puuttumisesta eritoten, mutta puuttuminen usein toteutuu liian myöhään. Pitää puuttua heti esimerkiksi huonoon käytökseen ja työtovereiden huonoon kohteluun, ihan vaan vaikka tervehtimättä jättämiseen. Puuttuminen voi olla kannustavaa: ”Meillä tervehditään kaikkia.” ”Loma-aikana meillä toimitaan niin, että kaikilla on mahdollisuus lomaan ja sen aikaisista töistä sovitaan ja ne hoidetaan yhdessä ja tasapuolisesti.”
Kehuminen on kolmesta koosta vaikein. Omakehu haisee, sanotaan, sitä pitää välttää, vaikka iloita voi omasta hyvästä teosta tai suoriutumisesta. Mutta kyllä aito ja vilpitön kehuminen on ihmiselle hyväksi siinä missä kiittäminenkin. Molemmista ilahtuu. Kaikki kolme koota pitää muistaa joka työpaikalla joka päivä.
Päätän tämän kirjoituksen kuten eräs väitöskirjaoppilaani aina tekee: kiitollisena.
Kyllä, pätee niin työpaikalla, perheessä, kaikissa ihmissuhteissa❤
Hyvän näkeminen ja hyväksyvä, ”rakkaudellinen” katse saattaisi pelastaa masennukseltakin❤
Hienoa!!!! Kiittäminen on opeteltava/opetettava! Kiitos on sana, jolla on valtava merkitys.
Kannustaminen, varsinkin lasten, kasvattaa tervettä itseluottamusta. Tämä antaa elämän varrelle eväitä tehdä oikeita valintoja ja voimaa sanoa tarvittaessa ”ei”.
Kehuminen ei koskaan ole keneltäkään toiselta pois.
Kyllä positiivisessa mielessä kiittäminen on tärkeää ihmiselämässä. Duodecim on perinteikäs seura suomenkielisille lääkäreille. ”Finska Läkarsällskapet” on sitten myös olemassa. Lääkäreiden on kiittäminen yhteiskunnan takaamaa koulutusta.
Kiitos kirjoituksesta 🙏💝
Kiitos, pieni Suuri sana kuuluu arkeeni ja juhlaani niin työssä kuin vapaalla. Aina se ei saa vastakaikua, mutta Kiitän yhä💝