Syksyn ensimmäinen Duodecim-lehden teemanumero on ilmestynyt! Teema käsittelee munuais-, virtsarakko- ja kivessyöpää, ja sen ovat erikoistoimittaneet Peter J. Boström ja Tuomas Mirtti. Nämä syövät muodostavat – eturauhassyövän ohella – merkittävän kiinteiden kasvainten ryhmän.
Teemaosion ensimmäisessä pääkirjoituksessa kuvataan virtsaelinten ja kiveksen syövän aikasarjojen muutoksia. Toisen pääkirjoituksen aiheena on erikoissairaanhoidon työnjako eli keskittäminen vaativissa toimenpiteissä sekä hoidon laadun ja vaikuttavuuden arviointi.
Katsauksia on kolme kappaletta. Ne käsittelevät edenneen munuaissyövän hoitoa, virtsarakkosyövän hoitoa sekä pieniä munuaiskasvaimia.
Pienellä munuaiskasvaimella tarkoitetaan alle neljän senttimetrin kokoista kasvainta, joka yleensä todetaan vatsan alueen kuvantamisessa sattumalöydöksenä. Kuvantamistutkimuksilla tai aina edes kasvaimesta otetulla neulanäytteellä ei voida varmasti erottaa hyvänlaatuisia kasvaimia pahanlaatuisista. Hoitavan lääkärin tehtävänä on kuitenkin arvioida, onko löydös potilaan kannalta kliinisesti merkittävä.
Sarveiskalvotulehduksista jätevesien mikrobianalytiikkaan
Toimitus suosittelee lääketieteen opiskelijoille Näin hoidan -artikkelia, jonka aiheena ovat bakteerien ja sienten aiheuttamat sarveiskalvotulehdukset. Yleislääkärin tärkeä tehtävä on osata epäillä sarveiskalvotulehdusta ja ohjata potilas silmälääkärille, kun taas sidekalvotulehdukset tulisi hoitaa ensisijaisesti perusterveydenhuollossa.
Pääkirjoituksessa tarkastellaan leania terveydenhuollossa ja todetaan, ettei siitä vielä ole vahvaa tutkimusnäyttöä. Toisaalta tutkimusnäytön puutteellisuus ei ole suora osoitus leanin toimimattomuudesta terveydenhuollossa.
Katsauksia on kolme kappaletta. Sukeltajantautia ja valtimonpuoleista kaasuemboliaa koskevassa artikkelissa kerrotaan näiden tilanteiden etiologiasta ja patofysiologiasta, riskitekijöistä, oireista, hoidosta ja ennusteesta.
Koronavirusinfektion ja koronarokottamisen sydänvaikutuksista kertovassa katsauksessa todetaan, että COVID19-infektio aiheuttaa selvästi enemmän sydänlihastulehduksia kuin rokotukset. Pandemiaa sivutaan myös katsauksessa, jossa kuvataan jätevesien mikrobianalytiikan mahdollisuuksista tartuntatautien seurannassa.
Jäsen, lue numero 17 »