Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet ovat yleisiä ja niiden uusiutuminen tavallista. Silti pitkäaikainen ennuste on hyvä ja vain pieni osa tapauksista kroonistuu. Siksi hoidossa ja kuntoutuksessa keskeistä on potilaiden ohjaaminen.
Hoidon tavoitteita ovat kivun lievittäminen, toimintakyvyn palauttaminen ja työkyvyn ylläpito. Ohjauksessa potilaita rohkaistaan yläraajan normaaliin käyttöön arjessa, pohditaan keinoja kuormituksen kokonaismäärän hallintaan ja annetaan ohjausta omatoimiseen harjoitteluun. Päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen onkin laadittu potilasohje ja siihen liitetään videoita terapeuttisista harjoitteista.
Käden ja kyynärvarren rasitussairauksia ovat muun muassa kyynärpään rannekanavaoireyhtymä, ahtauttavat jännetuppitulehdukset, kuten napsusormi ja de Quervainin jännetuppitulehdus eli peukalon pitkän loitontajan ja lyhyen ojentajan ahtauttava jännetuppitulehdus. Niihin kuuluvat myös kyynärvarren jännekivut eli tendinopatiat, joista aiemmin on käytetty nimitystä epikondyliitti ja esimerkiksi olkaluun ulkonivelnastaan kiinnittyvien jänteiden rasituksesta johtuvasta kiputilasta nimitystä tenniskyynärpää.
Tendinopatioiden hoitoon ei ensisijaisesti suositella pistoshoitoja. Ahtauttavassa jännetuppitulehduksessa kortikosteroidiruiskehoito on kuormituksen vähentämisen jälkeen ensisijainen hoito. Sitä voidaan harkita myös rannekanavaoireyhtymässä, erityisesti raskaana olevilla potilailla.
Käden kuormitusta tulee töissä vähentää
Työn aiheuttaman kuormituksen arvioinnissa selvitetään käden ja kyynärvarren rasitussairauksien tärkeimmät riskitekijät: käden voimankäyttö, työliikkeiden toistuvuus ja ranteen taipuneet asennot. Rasitussairauden kokeneiden on tärkeää välttää niitä.
Työjärjestelyillä voidaan mahdollistaa työhön paluu tai työssä pysyminen. Työpaikalla selvitetään, kuinka käteen kohdistuvaa ylikuormitusta voidaan vähentää asianmukaisilla työasennoilla ja -välineillä sekä työkuormaa jaksottamalla.