Ongelmallisen digi- tai rahapelaamisen tunnistaminen on haastavaa, sillä se ei välttämättä näy päällepäin. Peliriippuvuuteen liittyy erilaisia liitännäisoireita sekä taloudellisia ja sosiaalisia haittoja. Suomalaiset käyttävät henkilöä kohden peleihin eniten rahaa Euroopassa.
Kustannus Oy Duodecimin 21.4. julkaistava uutuuskirja Peliriippuvuus on ensimmäinen alan oppikirja Suomessa. Tietoa tarvitaan, sillä peliriippuvuutta ei aina osata mieltää riippuvuussairaudeksi eikä sen tunnistaminen ole helppoa.
Yli 64 % suomalaisista pelaa rahapelejä säännöllisesti ja lähes 11 % pelaa rahapelejä tasolla, jossa pelaaminen uhkaa muodostua riippuvuudeksi. Noin yhdellä prosentilla suomalaisista on rahapeliriippuvuus. Pelaamisen haitat koskettavat myös suurta joukkoa pelaajien läheisiä.
Peliriippuvainen toimii pakonomaisesti
Rahapeleillä viitataan pelaamiseen, jossa voitto tai tappio on rahaa. Digipelaamisen tarkoitus on viihtyä ja saada myönteisiä kokemuksia. Käytännössä raja digi- ja rahapelaamisen välillä on häilyvä, sillä myös digipelaamiseen voi liittyä rahapelien ominaisuuksia. Kummassakin kysymys on jännityksen kokemuksen hakemisesta pelaamalla.
– Peliriippuvuus aiheuttaa päihderiippuvuuksille tyypillisiä muutoksia aivoissa. Peliriippuvuus on sairaus, jossa ihminen toimii pakonomaisesti eikä pysty lopettamaan pelaamista, vaikka tietää sen olevan haitallista, kertoo kirjan päätoimittaja, LT, professori emeritus Hannu Alho.
Pelaamisen jatkaminen saattaa olla keino käsitellä tunteita. Rahapeleissä syynä on usein halu voittaa hävityt rahat takaisin. Kuten päihderiippuvuuksissa, myös peliriippuvuudessa toleranssi kasvaa ja henkilö kokee voimakasta toiminnan himoa ja hallinnan puutetta. Pelaamattomuus aiheuttaa vieroitusoireita.
Kokonaisvaltainen hoito tärkeää
Pelaamisen haitallisuutta voidaan arvioida tarkastelemalla siihen käytettyä aikaa ja rahamäärää sekä siitä aiheutuvia oireita ja ongelmia.
Vain noin 10 prosenttia rahapeliriippuvaisista hakeutuu hoitoon. Yleensä peliongelma on silloin jatkunut jo pitkään.
– Peliriippuvuuteen liittyy usein erilaisia liitännäisoireita, kuten masentuneisuutta, unettomuutta ja ahdistuneisuutta. Rahapelit johtavat helposti myös velkaantumiseen ja vaikeuksiin ihmissuhteissa. On tärkeää, että potilasta hoidetaan kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi velkaneuvonta voi olla keskeinen osa hoitoa.
Tutkimusten mukaan kognitiivinen käyttäytymisterapia ja muutosmotivaatiota vahvistava motivoiva haastattelu ovat tehokkaita rahapeliriippuvuuden hoitokeinoja. Myös läheisten tuella on suuri merkitys. Lääkehoitoa voidaan käyttää tukihoitona terapian ohella.
Rahapelihaittojen ennaltaehkäisyssä korostuu saatavuuden rajoittaminen. Pakollinen tunnistautuminen peleihin mahdollistaa henkilökohtaisten rajoitusten asettamisen. Pelihaittoja voidaan ehkäistä vahvistamalla ammattilaisten osaamista, varhaista ongelmaan puuttumista ja kehittämällä kattavia tuki- ja hoitopalveluja.
Tutustu teokseen ja sen tekijöihin verkkokaupassamme:
Peliriippuvuus (saatavilla 21.4. kirjakaupoista)
Hannu Alho, Mauri Aalto, Sari Castrén, Mari Pajula (toim.)
1. painos 2022, 213 sivua, nidottu
ISBN 978-951-656-939-3