Suora neuvonta ei yleensä motivoi potilasta, koska se ”ylhäältä annettuna” herättää usein kielteisiä tunteita ja ulkopuolisuuden kokemusta. Motivoiva keskustelu on ammattilaisen työkalu, kun potilaan hoidossa tarvitaan hänen sitoutumistaan esimerkiksi elintapamuutoksiin tai omahoitoon. Tavallisia tilanteita ovat mm. tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käytön vähentäminen, laihduttaminen tai lääkehoitoon sitoutuminen.
Pysähdy hetkeksi tarkastelemaan tapaasi keskustella potilaan kanssa. Kumpi on enemmän äänessä, sinä vai potilas? Kuunteletko keskittyneesti vai viekö tietokoneruutu huomiosi? Esitätkö potilaalle neuvoja, kuinka hänen kannattaisi toimia vai annatko hänen kertoa ratkaisun avaimet itse? Teetkö yhteenvetoja?
Motivoivan keskustelun elementtejä ovat mm.
- Kuunteleminen: ”Kerroit, että olet huolissasi painostasi. Voitko tarkentaa?”
- Muutospuheen tunnistaminen ja siihen reagointi: ”Sanoit inhoavasi liikuntaa, mutta nyt tulit tänne kävellen.”
- Kysyminen: ”Mitä myönteisiä asioita painon pudottaminen sinulle toisi?”
- Hyvän vahvistaminen: ”Moni asia toimii tavoissasi jo hyvin. Kerroit, että olet opetellut syömään aamupalan ja lisännyt kasviksia päivälliselle.”
- Luoviminen: ”Niinpä. Painon pudotus ei ole helppoa…”
Motivoivan keskustelun taitoja voi kehittää harjoittelemalla. Lääkärin käsikirjan artikkeli Motivoiva keskustelu elintapamuutoksissa ja hoidossa kertoo, miten voit keskustelussa auttaa potilastasi huomaamaan muutostarpeita ja vahvistaa potilaan pystyvyyttä muutokseen. Ks. myös Oppiportin verkkokurssi Motivoiva keskustelu.
Terveysportti-palvelu on maksullinen. Kysy lisätietoja organisaatiokäyttöön terveysportti(at)duodecim.fi.
Varmista työnantajaltasi tai oppilaitokseltasi käyttöoikeus Oppiportti-palveluun. Kysy lisää oppiportti(at)duodecim.fi.