Sydänpysähdyksen jälkeiset minuutit ovat kriittisiä – maallikkoelvytyksellä tärkeä rooli, Elvytyksen Käypä hoito -suosituksessa todetaan

Sydänpysähdyksen jälkeen potilaan hengissä selviytymisen ja toipumisen kannalta keskeistä on terveydenhuollon ja muun yhteiskunnan saumaton toiminta, joka varmistaa sydänpysähdyspotilaan tehokkaan ja viiveettömän elvytyksen ja laadukkaan hoidon elvytyksen jälkeen. Maallikkoelvytyksellä on tärkeä rooli.  Elvytyksen Käypä hoito -suosituksessa kuvataan sydänpysähdyksen hoito eri tilanteissa sekä annetaan elvytysopetuksen sisältöä koskevia ohjeita.

Elvytyksen tavoitteena on mahdollistaa, että potilas selviää sydänpysähdyksestä elämänlaadultaan ja toimintakyvyltään entiseen ja hyvään elämään.

Elvytystilanteen hoidon keskeiset periaatteet ovat suosituksen päivityksessä ennallaan. Laadukas elvytys perustuu oikeaan painelutekniikkaan sekä protokollan mukaisiin hoitotoimiin elvytyksen aikana. Suosituksessa todetaan, että tehokkaalla maallikkoelvytyksellä on tärkeä rooli sydänpysähdyksestä selviytymisessä.

Suositus korostaa yhteisön, ensihoidon ja muun terveydenhuollon välistä yhteyttä.  Systems Saving Lives -konseptin kokonaisuuden yksi osa on kansalainen, joka tunnistaa sydänpysähdyksen uhkaavat oireet tai tapahtuneen sydänpysähdyksen, tekee hätäilmoituksen ja on valmis aloittamaan elvytyksen ja käyttämään neuvovaa defibrillaattoria, sydäniskuria. Kokonaisuuteen kuuluu ensihoitotiimi, joka jatkaa edistynyttä hoitoa potilaan tilan vakauttamiseksi ja kuljettamiseksi elvytyksen jälkeiseen hoitoon tarkoituksenmukaiseen sairaalaan. Jokainen henkilö on osa konseptia ja tärkeä linkki selviytymiseen.

Elvytyksen Käypä hoito -suositus painottaa lisäksi sydänpysähdyksen ehkäisyä. Jokaisen organisaation ja opetustahon tulee suosituksen mukaan kiinnittää huomiota ehkäisyyn. On tärkeää tunnistaa tapaukset, joissa potilaalla on sydänpysähdyksen riski, ja reagoida ennakoiviin oireisiin riittävän varhain.

Suosituksessa todetaan kuitenkin, että sydänpysähdyksen hoidolla ei saa aiheuttaa potilaalle haittaa. Elämän loppuvaiheen tilanteissa hyvä hoito pyritään turvaamaan etukäteen laaditulla ja yksilöllisellä hoitosuunnitelmalla.  

Edellisen suosituksen jälkeen on tutkittu paljon tavoiteltavaa lämpötilaa sydänpysähdyksen jälkeisessä hoidossa.  Nykykäsityksen mukaan hyvä ja tehokas kuumeen ehkäisy ja hoito ovat merkityksellisiä.

Neuvovat defibrillaattorit tehokkaammin käyttöön

Elvytyksen Käypä hoito -suosituspäivitys korostaa tehokkaan maallikkoelvytyksen ja elvytyskoulutuksen merkitystä. Jokaisen kansalaisen tulisi osata maallikkoelvytyksen perusteet: elottomuuden tunnistaminen, hätäilmoituksen tekeminen, painelu-puhalluselvytys ja neuvovan defibrillaattorin käyttö.

Päivitys suosittelee ottamaan käyttöön vaikuttavia keinoja, kuten uusia teknologioita, joilla rohkaistaan ja lisätään maallikoiden aloittamaa elvytystä ja lyhennetään painantaelvytyksen aloittamiseen ja ensimmäiseen rytminsiirtoon kuluvaa aikaa. Helppokäyttöisiä defibrillaattoreita on julkisissa tiloissa.

– Jotta neuvovat defibrillaattorit eli sydäniskurit, koulutetut maallikot ja elvytettävät potilaat kohtaisivat nopeasti, maallikoiden pitäisi saada digitaalisesti tieto lähellä olevasta sydäniskuria tarvitsevasta potilaasta. Tällainen järjestelmä on käytössä muiden Pohjoismaiden lisäksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa, suositustyöryhmän puheenjohtaja, akuuttilääketieteen professori Maaret Castrén toteaa.

Pitkäaikaisselviytyminen ja kuntoutus

Elvytyksen Käypä hoito -suosituspäivitys ottaa kantaa myös sydänpysähdyspotilaan kuntoutukseen.

– Potilasta pitää seurata terveydenhuollossa huolellisesti sen jälkeen, kun hänet on sydänpysähdyksen jälkeen elvytetty ja hän on toipunut.  Systemaattinen jatkohoito ja kuntoutus ovat meillä edelleen iso haaste. Noin 40 prosentilla potilaista ilmenee kognitiivisia tai emotionaalisia ongelmia, joita tulisi seuloa kolmen kuukauden kuluttua sydänpysähdyksestä, Maaret Castrén sanoo.

Hänen mukaansa sydänpysähdyspotilaiden hoitoa olisi tarkasteltava järjestelmän tasolta lähtien, ei ainoastaan yksittäisenä toimenpiteenä. Silloin ketju ulottuu ehkäisystä elvytykseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Terveydenhuoltojärjestelmän tulisi tukea yhteisöille suunnattuja aloitteita suurien väestöjen kouluttamiseksi.

Euroopan Elvytysneuvoston aloitteesta käynnistetty, ja nyt Suomessakin käynnistetty Kids Save Lives -ohjelma pyrkii kouluttamaan maailmanlaajuisesti myös lapsia tuomalla kouluihin elvytysopetusta.

Elvytyksen Käypä hoito -suosituksenon päivittänyt Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä.

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim laatii suosituksia yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa. Suositusten tuottamisesta vastaavat asiantuntijatyöryhmä ja Käypä hoito -toimitus julkisella rahoituksella.

Kuva: Getty Images