16.11.2021

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim myönsi Matti Äyräpään palkinnon mitokondriotautien tutkija, akatemiaprofessori Anu Wartiovaaralle, Konrad ReijoWaaran palkinnon neurologi, apulaisylilääkäri Anna Maija Saukkoselle sekä Nuoren tutkijan palkinnon professori Joonas Kauppilalle.

Palkinnot jaettiin seuran 140. vuosipäivän symposiumissa 19.11.2021.

Tutkimuksella täsmähoitoja taudeille

Matti Äyräpään palkinnon saanut Anu Wartiovaara toimii akatemiaprofessorina Biomedicum Helsingissä, Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän työskentelee lisäksi HUS Diagnostiikan ylilääkärinä vastaten mitokondriotautien geeni- ja biokemiallisesta diagnostiikasta.

Wartiovaara tutkii, miten ravinto- ja energia-aineenvaihdunta ja niiden häiriöt johtavat periytyviin tauteihin ja miten tauteja voisi hoitaa. Tauteja kutsutaan mitokondriotaudeiksi, koska solujen moottorit, mitokondriot, ovat näissä taudeissa keskiössä.  Tämänhetkinen tutkimuksen painopiste on vaikeissa periytyvissä aivo- ja sydäntaudeissa ja esimerkiksi siinä, miten sairaus muuttaa kudoksen aineenvaihduntaa ja miten virukset tai ravinto vaikuttavat taudin kulkuun. Taudeille voidaan kehittää täsmähoitoja vain, jos ymmärretään tarkkaan, miten ne syntyvät tietyssä kudoksessa.

Lääkäriys on ollut keskeistä Wartiovaaran työssä, ja monet hänen havainnoistaan ovat johtaneet kliinisiin hyötyihin. Wartiovaaran ryhmän geenilöydösten vuoksi tuhannet potilaat ympäri maailman ovat saaneet taudilleen nimen ja tiedon perinnöllisyydestä.  Löydöksiin kuuluvat myös tärkeä diagnostinen biomarkkeri FGF21 ja NAD-lisän parantava vaikutus tietyissä lihastaudeissa. Tutkimus on tuonut relevanttia tietoa aivojen rappeumataudeista, kuten Parkinsonin taudista, ja antanut toivoa uusista hoitomahdollisuuksista aiemmin hoidon ulottumattomissa olleisiin mitokondriotauteihin.

Wartiovaara valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1993. Väitöskirjan ohjaajina toimivat akateemikko Leena Palotie ja dosentti Hannu Somer.Wartiovaara oli postdoc-tutkijana McGill-yliopistossa Montrealissa ja perusti menestyksekkään tutkijaryhmän Biomedicum Helsinkiin vuonna 2001. Helsingin yliopiston molekyylineurologian tutkimusohjelmaa hän johti vuosina 2004–2018. Wartiovaara on kuulunut Suomen Akatemian huippuyksikköön 2002–2019.  Hän on toiminut kliinisen molekyylilääketieteen Sigrid Jusélius -professorina vuosina 2007–2016, vierailevana professorina UC Berkeleyn yliopistossa 2014–2015 ja akatemiaprofessorina Helsingin yliopistossa vuodesta 2017 lähtien. Wartiovaara on julkaissut 182 alkuperäisjulkaisua korkeatasoisissa julkaisufoorumeissa. Hänelle on myönnetty lukuisia lääketieteen palkintoja.

Hoidon saatavuuden ja sujuvuuden kehittäjä maakunnassa

Konrad ReijoWaaran palkinnon saanut Anna Maija Saukkonen valmistui Kuopion yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1985 ja neurologian erikoislääkäriksi vuonna 1992. Valmistumisen jälkeen hän toimi pari vuotta apulaisopettajana Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Vuonna 1994 hän siirtyi Pohjois-Karjalan keskussairaalan neurologian klinikkaan, jossa hän on työskennellyt koko uransa ajan ensin erikoislääkärinä ja vuodesta 2005 lähtien apulaisylilääkärinä.

Saukkosen erityisiä mielenkiinnon kohteita ovat epilepsia, lihastaudit, Parkinsonin tauti, dystonia, muistisairaudet sekä neurologian ja psykiatrian rajapintaan liittyvät ilmiöt. Saukkosen osaaminen kuitenkin käsittää neurologian tätä laaja-alaisemmin, sillä hän on hyvin aktiivinen erikoisalansa kehityksen seuraaja. Hän osallistuu kansallisiin ja kansainvälisiin koulutuksiin kaikilla keskussairaalatyön kannalta relevanteilla aihealueilla, lukee alan kirjallisuutta ja seuraa perustutkimuksen kehitystä.

Saukkonen opettaa työssään nuorempia kollegoitaan ja on monelle heistä esikuva. Klinikan opetusvastuu on hänelle tärkeä asia, ja hän on hankkinut täydennyskoulutusta lääkärikouluttajana. Kliinikon ja opettajan roolien lisäksi hän vastaa apulaisylilääkärinä klinikan polikliinisesta toiminnasta. Hän on innovoinut etävastaanottoja alueen terveyskeskuksissa ja käynnistänyt yliopistosairaaloiden epileptologin, lihastautispesialistin, neuroimmunologin, liikehäiriöasiantuntijan ja perinnöllisyyslääkärin vierailut klinikalla mahdollistaen näin alueen potilaille erityisosaajien palvelua kotipaikkakunnalla. Vierailuilla on myös tärkeä opetuksellinen anti. Saukkonen on käynnistänyt lisäksi poliklinikan hoitajien vastaanottotoiminnan, joka mahdollistaa MS-tautia, Parkinsonin tautia ja epilepsiaa sairastavien potilaiden sujuvan ja kokonaisvaltaisen hoitamisen.

Tärkeitä havaintoja ruokatorvisyövän ja lihavuuden leikkaushoidosta sekä koronapandemian ajan leikkausten riskejä vähentävistä tekijöistä

Nuoren tutkijan palkinnon saanut Joonas Kauppila on poikkeuksellisen lahjakas ja aktiivinen kliinikkotutkija, joka tekee kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävää tutkimustyötä ruokatorvi- ja mahasyöpien, refluksitaudin sekä lihavuuskirurgian saralla. Kauppila on Suomen päätutkija kansainvälisessä CovidSurg Collaborative -tutkimushankkeessa, jossa on tehty tärkeitä havaintoja koronaviruspandemian aikana tehtävien leikkausten riskejä vähentävistä tekijöistä.

Kauppila työskentelee Oulun yliopistollisessa sairaalassa gastroenterologiseen kirurgiaan erikoistuvana lääkärinä. Kesällä 2021 hänet nimitettiin Oulun yliopiston kliinisen epidemiologian osa-aikaiseksi professoriksi ja hänestä tuli yksi Suomen nuorimmista lääketieteen alan professoreista kautta aikojen.

Lääketieteen lisensiaatiksi Kauppila valmistui vuonna 2013. Väitellessään tohtoriksi vuonna 2014 hänellä oli jo 13 muuta vertaisarvioitua, kansainvälisessä tutkimussarjassa julkaistua artikkelia. Vuonna 2015 hänestä tuli syöpäbiologian dosentti 27-vuotiaana, ja hän oli siten nuorimpia lääketieteen alan dosentteja Suomessa. Kauppila työskenteli Kuusamossa terveyskeskuslääkärinä ja päivystysalueen vastuulääkärinä vuosina 2014–2016 ja teki samanaikaisesti vapaa-ajallaan aktiivista tutkimustyötä. Tie vei seuraavaksi Ruotsiin, jossa hän työskenteli post doc -tutkijana ruokatorvisyövän kliinisen epidemiologian parissa Karolinska Institutetissa vuosina 2016–2019. Omaa, ruokatorvi- ja mahasyöpiin, refluksitautiin ja lihavuuskirurgiaan keskittyvää tutkimusryhmää hän on vetänyt vuodesta 2019. Kauppila on julkaissut yli sata vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia.  

Kauppila on kansallisen ruokatorvi- ja mahasyöpäkohortin, FINEGO:n perustaja ja päätutkija ja Suomen päätutkija yhteispohjoismaisissa refluksitauti-, lihavuusleikkaus-, helikobakteeri- sekä ruokatorvi- ja mahasyöpäkohorteissa. Yhdessä ruotsalaisryhmän kanssa tehdyssä ruokatorvisyövän leikkaushoidon tutkimusprojektissa Kauppila osoitti tähystysleikkauksen parantavan väestötasolla merkittävästi potilaiden eloonjäämismahdollisuuksia verrattuna avoleikkausmenetelmään. Kauppilan havainnot pohjoismaisista aineistoista puoltavat myös lihavuuden leikkaushoidon tärkeyttä, turvallisuutta ja kansanterveydellistä merkitystä: Kauppila osoitti lihavuusleikkauksen pienentävän lihavien potilaiden pitkäaikaiskuolleisuutta väestötasolla Pohjoismaissa jopa 15 vuoden ajan verrattuna ei-leikattuihin lihaviin potilaisiin.

Lue lisää Matti Äyräpään, Konrad ReijoWaaran ja Nuoren tutkijan palkinnoista.

Lataa Anu Wartiovaaran valokuva.

Lataa Anna Maija Saukkosen valokuva. Kuva: Antti Pitkäjärvi

Lataa Joonas Kauppilan valokuva. Kuva: Oulun yliopisto, Seija Leskelä

Lisätietoja:

akatemiaprofessori, ylilääkäri Anu Wartiovaara, Helsingin yliopisto, p. 040 5936386, anu.wartiovaara@helsinki.fi

neurologi, apulaisylilääkäri Anna Maija Saukkonen, Pohjois-Karjalan keskussairaala, neurologian klinikka, p. 040 733 1853, anna.m.saukkonen@siunsote.fi

professori, dosentti Joonas Kauppila, Oulun yliopisto, p. 08 315 2338, joonas.kauppila@oulu.fi

viestintäpäällikkö Outi Romero, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 040 7567 134, outi.romero@duodecim.fi