Jari Sinkkonen kokoaa uutuuskirjaan Psykopatian monet kasvot syventävän ja uutta tutkimustietoa tarjoavan näkökulman vakavasta persoonallisuushäiriöstä. Psykopatia ei sisälly diagnoosinimikkeenä mihinkään tautiluokitukseen ja hoidolliset haasteet ovat suuret. Kiinnostuksen kohteeksi on nousemassa lämpimän ja lapsen tarpeet huomioonottavan vanhemmuuden merkitys psykopatian geneettisen alttiuden vastavoimana. Kirja julkaistaan 27.10.
– Psykopatiaa on vaikea ymmärtää ja määritellä yksiselitteisesti. Ilmiö on kiinnostanut minua kymmeniä vuosia, koska olen tavannut työssäni ylimielisesti käyttäytyviä, manipulatiivisia ja itsekeskeisiä lapsia ja nuoria, joiden kanssa löytyi jokin yhteys. Kylmään arroganssiin ei tehonnut mikään. Tutkimuksissa on aiemmin keskitytty väkivaltaisten vankien psykopatiaan, vaikka ongelma ulottuu paljon laajemmalle. Siksi uudet menetelmät ja lähestymistavat ovat välttämättömiä, Jari Sinkkonen sanoo.
Kustannus Oy Duodecimin Psykopatian monet kasvot -teos tarjoaa laajaan lähdekirjallisuuteen pohjautuvan näkemyksen ilmiöstä, jota tutkitaan aktiivisesti eri puolilla maailmaa. Uusia psykopatiatutkimuksia ilmestyy vuosittain yli 250.
Psykopatiaa tulisi tarkastella geenitutkimuksen, neurotieteiden, kliinisen psykiatrian ja psykodynaamisen ajattelun kannalta.
– Sittenkin tuntuu siltä, että itse asia ei antaudu määriteltäväksi. Diagnostisesti psykopatia asettuu narsistisen persoonallisuushäiriön ja epäsosiaalisen persoonallisuushäiriön väliin.
Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy
Jari Sinkkosen mukaan olosuhteilla on suuri vaikutus siihen, mihin suuntaan psykopaattiset piirteet ihmisellä kehittyvät. Psykopatialle tunnunomaisia käyttäytymispiirteitä ovat muun muassa mahtipontisuus, lipevyys, krooninen valehtelu, tunne-elämän pinnallisuus ja impulsiivisuus. Kaikkein traagisimmat vaikutukset sekä yksilön että ympäröivän yhteisön kannalta ovat empatiakyvyttömyys, syyllisyydentunteen puuttuminen, väkivaltaisuus ja toistuvat rikokset.
Geneettisten ja neurobiologisten tutkimusten ohella lisää tietoa saadaan myös kielteisten lapsuudenaikaisten kokemusten merkityksestä ja sen vastapainona lapsen tarpeet huomioonottavan vanhemmuuden merkityksestä. Sinkkonen mainitsee esimerkkinä suomalaistaustaisen University College London -yliopiston professori Essi Vidingin tutkimusryhmien julkaisut.
Sinkkonen muistuttaa, että monista ihmisistä voi kuoriutua yllättävää raivoa ja kostonhimoa, kun heitä kiusaa tarpeeksi kauan ja inhottavasti. Vain osalla on geneettinen vakavan häiriön kehittymisen riski. Arviolta väestöstä noin 1,2 prosenttia on psykopaatteja (0,3–0,7 % naisista, ja 1–2 % miehistä). Psykopaatit ovat vastuussa 30–40 prosentista kaikista väkivaltarikoksista. Heidän harjoittamansa väkivalta on rankempaa ja sadistisempaa kuin muilla väkivaltarikollisilla.
Toistaiseksi mitään vaikuttavaa hoitoa ei ole löydetty. Sinkkonen korostaa erittäin varhaista puuttumista jo päiväkoti-ikäisten lasten tunnekylmään häiriökäyttäytymiseen. Psykopatian inhimilliset ja taloudelliset kustannukset ovat suuria.
Jari Sinkkonen on lääketieteen tohtori, Turun yliopiston lastenpsykiatrian dosentti ja lasten- ja nuorisopsykoterapeutti. Hän työskentelee terapeuttina, työnohjaajana ja kouluttajana. Hän on kirjoittanut useita kirjoja lapsen kasvusta ja kehityksestä. Tutkimustyön painopistealueita ovat olleet kuurouden vaikutukset kehitykseen, sijoitetun lapsen ja nuoren haasteet sekä adoptiot.
Kustannus Oy Duodecim on julkaissut aiemmin Jari Sinkkoselta teokset Kiintymyssuhteet elämänkaaressa (2019), Pulassa lapsen kanssa, Jari Sinkkonen ja Laura Korhonen (2016) ja Lapsi uusissa oloissa – Tietoa sijaishuollosta ja adoptiosta, Jari Sinkkonen ja Kaisa Tervonen-Arnkil (2015).
Lataa Jari Sinkkosen valokuva
Kuva: Heidi-Hanna Karhu
Psykopatian monet kasvot
Jari Sinkkonen
1. painos 2021, 248 sivua, nidottu
Kustannus Oy Duodecim
ISBN 978-952-360-174-1 (kirja)
ISBN 978-952-360-175-8 (e-kirja)
ISBN 978-952-360-176-5 (äänikirja)
Lisätietoja:
lääketieteen tohtori, Turun yliopiston lastenpsykiatrian dosentti ja lasten- ja nuorisopsykoterapeutti Jari Sinkkonen p. 050 5857 051, jari.sinkkonen@gmail.com
viestintäpäällikkö Outi Romero, Duodecim, p.040 756 134, outi.romero@duodecim.fi
Kuva: Heidi-Hanna Karhu