Jäsen, lue uusin Duodecim-lehti numero 11!

Duodecim-lehti on lääketieteen yleislehti. Siksi aihevalinnoilla pyritään kattamaan lääketieteen kenttää laajasti. Tutustu numeron 11 monipuoliseen sisältöön!

Tämän numeron ensimmäisessä pääkirjoituksessa pohditaan esteettisten täyteaineiden pistämistä koskevaa sääntelyä ja sen vaikutusta toimenpiteiden turvallisuuteen. Toisessa pääkirjoituksessa kuvataan perinnöllisen harvinaissairauden tutkimisen haasteita, esimerkkinä Unverricht-Lundborgin taudin epidemiologia Suomessa.

Käytännönläheisesti allergeeneista kylkiluun sarjamurtumiin

Toimitus suosittelee lääketieteen opiskelijoille Laukaisevat allergeenit ja anafylaksia -katsausartikkelia. Anafylaksian tärkeimmät laukaisijat ovat lapsilla ruoka-aineet, aikuisilla lisäksi lääkkeet. Molekyyliallergologiset diagnostiset menetelmät ja altistustutkimuksista kertynyt tieto reaktioon vaadittavasta proteiinimäärästä auttaa anafylaksiariskin arvioinnissa. 

Käytännönläheisiä Näin hoidan -artikkeleita on tässä numerossa kaksi kappaletta. Ensimmäisestä selviää, minkälainen on munuaisten vajaatoimintaa sairastavan potilaan ravitsemus. Toisessa artikkelissa esitetään kylkiluiden sarjamurtumien hoitokäytäntö Töölön sairaalassa.

Tutkimus ja opetus -artikkelissa kuvataan gynekologisen tähystyskirurgian järjestelmällinen ja osaamisperustainen koulutus leikkaussalin ulkopuolella. Kirurgiaan liittyvä aihe on myös katsausartikkelissa Hiippaläppävuodon leikkaushoito.

Aivorappeumasairauksia ja pitkiä ei-koodaavia RNA:ita

Yleisten aivorappeumasairauksien laajeneva kirjo -artikkelissa kerrotaan, kuinka viimeaikaiset neuropatologiset tutkimukset ovat osoittaneet aivorappeumasairauksien olevan oletettua heterogeenisempia. Alzheimerin taudin ja lewynkappaledementian alatyyppien lisäksi on tunnistettu uudentyyppisiä sairauksia, kuten limbinen TDP-43-enkefalopatia (LATE) ja primaarinen ikätauopatia (PART).

Pitkät ei-koodaavat RNA:t (long non-coding RNA eli lncRNA) ovat laaja ja toiminnoiltaan monipuolinen joukko geenien säätelijämolekyylejä. Ihossa ne osallistuvat muun muassa keratinosyyttien erilaistumisen ja haavan paranemisen säätelyyn. Tulevaisuudessa niitä mahdollisesti voidaan hyödyntää ihosyövän hoidossa.

Jos lukija on rasittunut Duodecim-lehteä lukiessaan, kannattaa panostaa kunnon yöuniin. Uni, muisti ja oppiminen -artikkelissa nimittäin kerrotaan, kuinka muistimme on yöllä muuntuva kokonaisuus, jossa päivän aikana lyhytkestoiseen muistiin tallentunut aines unen aikana integroituu jo aivokuoren pitkäaikaismuistissa olevaan ainekseen, samalla muokaten sitä.

Vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät COVID-19-pandemian alkuvaiheessa

Tässä numerossa on peräti kaksi alkuperäistutkimusta. Toisessa tarkasteltiin lasten jatkuvaa unenaikaista aivojen sähköistä purkaustoimintaa ja siitä johtuvaa CSWS-oireyhtymää Tyksin aineistossa

Toisessa alkuperäistutkimuksessa on tarkasteltu vanhempien masennus- ja ahdistusoireita FinnBrain-syntymäkohortissa. Siinä todettiin, että pienten lasten vanhempien masennus- ja ahdistusoireet lisääntyivät pandemian alkuvaiheessa sitä edeltäneeseen aikaan verrattuna. Äitien oireet lisääntyivät voimakkaammin kuin isien, ja oireiden lisääntyminen liittyi koettuihin vapaa-ajan rajoituksiin.

Lisää COVID-19-aiheisia artikkeleita löydät Aikakauskirjan karttuvasta ja kaikille avoimesta kokoelmasta. COVID-19-kokoelman artikkelit julkaistaan mahdollisimman nopeasti verkossa ja myöhemmin paperilehdessä.

Lue Duodecim-lehti nro 11 »