Aikakauskirja Duodecim – ajassa muuttuva sanansaattaja

Jotta lääketieteellisistä asioista voitaisiin kommunikoida suomen kielellä ja näitä taitoja toisille levittää, on oltava kattava sanasto. Tämän puuttuminen oli ensimmäinen probleema, jonka Matti Äyräpää Aikakauskirjan ensinumeron (1/1885) alkulauseessaan toteaa korjattavaksi, toivoen lehden innostavan lukijoitaan myös tieteelliseen harrastukseen. Sittemmin lääketieteen suomen kieli saatiin ponnistuksin kukoistukseen. Aikakauskirjan pääasiallinen missio on kuitenkin yli 135 vuotta pysynyt samana – lääkäreiden ja lääketieteen opiskelijoiden tieteellinen ja ammatillinen täydennyskoulutus. Hanke jatkuu päivänpolttavasti motivoituna.

Mikä on viimeisin tietämys taudista, kulloinen käypä hoitotapa, viisain seuranta- ja kuntoutusmuoto? On maita, jotka luottavat näissä kysymyksissä miltei kokonaan vierasperäisiin teksteihin ja käsityksiin, ymmärrettiin niitä tai ei. Ja toisia maita, joissa nomenklatuura rajasi luotetut lähteet vain kansallisesti valvottuihin doktriineihin. Olemme onnekkaita, että Suomessa lääketieteen vaaliminen ja kansanterveystyö on voinut kehittyä vapaana.

Kielikysymyksen helpotuttua Äyräpää sittemmin suun protetiikkaa koskevassa artikkelissaan 10/1914 virkkoi: ”Tämä kertomus tuntuu kyllä hyvin monimutkaiselta, mutta menettelytavan voi paljon lyhyemmässä ajassa ja paljon helpommin tehdä kuin sitä sanoilla selittää.” Tästä ehkä hahmottuu monelle kirjoittajalle ärräpäiksi muuntunut nykyisyyteen ulottuva kirous – kirjoituksenne on liian pitkä, lyhentäkää!

Vuosien saatossa monisanaiset kertomukset ovatkin sitten soveltuvasti muuttuneet piirroksiksi, valokuviksi, videoiksi, podcasteiksi ja aukeavat linkeiksi toisiin lähteisiin, lisättyä todellisuuttakaan unohtamatta. Narratiivi pysyy kuitenkin aina lääkärin toiminnan tukipilarina – ”Potilas kertoo, että…” Opettavaiset tapaukset ja niistä seurannut kollegiaalinen diskussio ovat aina olleet lehden luetuimpia kirjoituksia. Pitkät yleiskatsaukset ovat lyhentyneet ja kieliasu helpottunut.

Kuten arkkiatri Risto Pelkonen on todennut Aikakauskirjan sadan ensimmäisen vuoden sadon luettuaan, ”tautikirjon muutos, tieteen eteneminen ja lehden toimituspolitiikka ovat siirtäneet sisällön painopistettä kansanterveydestä lääketieteen ytimeen, ehkäisystä erikoissairaanhoitoon”. Tunnemme nykyisin hyvin, että kulkutaudit eivät ole meitä jättäneet. Lehden sisällön uudelleensuuntauksen nopeus erilaisiin pandemioiksi miellettyihin ilmiöihin on ollut paikoin hämmästyttävä. Vaikka monelle posteljoonin pudottama Duodecim-lehti edustaakin tärkeää signaalia, verkkoversio on lahja ketteryydelle luotettavan tiedon kutsumisessa tarvitsijoiden aivokuorelle oikeaan aikaan.

Entä ihmisen luomat muutokset luonnossa ja ympäristössään, epäterveellisiin elintapoihin jähmettyminen, ruuturiippuvaisuus ja entistä vaivattomammin mahdollistuva mielihyväkeskuksen ehdoilla eläminen? Hiljaiset pandemiat kuten masennus, keskittymiskyvyn häiriöt ja nuorten pahoinvointi lienevät osin kutsumattoman teknologisen tsunamin aikaansaamia terveysvitsauksia. Ei liene terveellistä, että koulutetut ihmiset piiskaavat älynystyröitään yökaudet keksimässä triviaalisista asioista nokkelia 280 merkin sutkautuksia ventovieraille, kuin papukaijat puhelinlangoille.

Kun kallistuviin tehokkaisiin lääkehoitoihin pääsyn eriarvoistuminen uhkaa, saattaa Aikakauskirjan painopiste jälleen palata juurilleen. Pohtimaan elintapojen ja ympäristön merkitystä terveenä pysymiselle sekä kaotisoituvan ajankäytön ja levon suhdetta siihen, mikä on inhimillistä ja terveellistä. Lääkärit ja suuri yleisö tarvitsevat näistä asioista punnittua luotettavaa tietoa.

Väärien profeettojen ja oman edun tavoittelijoiden viestin ojentaminen on aina ollut tärkeää Aikakauskirjan erityyppisten tekstien avulla, eikä vähiten nykyaikana huuhaan levittäytyessä kaikenkarvaisten somettajien näppäimistöiltä. Aikakauskirjan strategiana on ajankohtaisiin teemoihin ketterästi tarttuminen, koetelluissa lähdetutkimuksissa pitäytyminen, huolellinen vertaisarviointi ja lopputuotteen kriittisen laatuarvion varmistaminen. Duodecimin viestiin on Suomessa aina luotettu ja luotetaan vastedeskin, oli muuttuva mediakenttä minkälainen tahansa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *