Otsikon toivotus on Aikakauskirjan gynekologitoimittajan Hanna Savolainen-Peltosen Toimitukselta-tekstistä. Syntyvyys on Suomessa laskenut viime vuosina, ja erityistä huolta on aiheuttanut miesten lisääntymisterveys, jota käsitellään tämän Aikakauskirjan numeron kolmessa artikkelissa.
Pääkirjoituksessa kuvataan ympäristön antiandrogeenisten kemikaalien mahdollista vaikutusta miesten lisääntymisterveyteen. Kahdessa katsausartikkelissa puolestaan kuvataan, kuinka elintapojen ja ympäristön vaikutus jälkipolvien kehitykseen ja terveyteen voi välittyä siittiöiden kautta epigeneettisesti.
Asiaa eäinkokeiden tulevaisuudesta lonkkamurtumapotilaan kuntoutukseen
Aikakauskirjan muu sisältö on jälleen yhtä laaja-alaista kuin lääketiede itse. Pääkirjoituksessa pohditaan eläinkokeiden tulevaisuutta. Eläinkokeilla on paikkansa lääketieteellisessä tutkimuksessa, mutta resurssien ohjaaminen ihmistutkimukseen voisi tuottaa suuremman terveyshyödyn.
Katsausartikkeleissa käsitellään muun muassa proteiinien laskostumishäiriöitä aivojen rappeumasairauksissa, geenihoitojen menetelmiä ja rusto-hiushypoplasiaa sairastavien seurantaa. Lisäksi pohditaan, olisiko aihetta päivittää käsitystämme ihmisen makroskooppisesta anatomiasta, kun nenänielusta vaikuttaa löytyneen parillinen sylkirauhanen.
Opiskelija, lue ainakin nämä!
Lääketieteen opiskelijoille toimitus suosittelee tällä kertaa Näin hoidan -artikkelia, jonka aiheena on yleinen okasolusyövän esiaste, aktiininen keratoosi eli aurinkokeratoosi. Käytännönläheistä tietoa saa myös lonkkamurtumapotilaan kuntoutusta käsittelevästä katsauksesta.
Elämänlaatu eli potilaan kokemus omasta terveydestään on keskeinen muuttuja, johon terveydenhuollon toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan. Tällä kertaa elämänlaadun mittaamista sovelletaan nenän sivuontelotulehduksen kirurgista hoitoa käsittelevässä katsauksessa.
Kuukauden kollega -haastattelussa THL:n hoitoilmoitusjärjestelmän eli Hilmon vastaava ylilääkäri Jutta Järvelin kertoo, miksi kirjaaminen on tärkeää.
SARS-CoV-2:n tarttumisesta ja COVID-19-infektion neurologisista ilmentymistä
Tämän numeron pääkirjoituksessa kysytään, tarttuuko SARS-CoV-2 pinnoilta. Katsauksessa käsitellään COVID-19-infektion neurologisia ilmentymiä, joista yleisimpiä ovat haju- ja makuaistin muutokset, mutta vaikeampiakin neurologisia komplikaatioita on esiintynyt.
Kolumnissaan Aikakauskirjan kardiologian toimittaja Jussi Naukkarinen pohtii, menevätkö maskikeskustelussa vasta-aiheet ja käyttöaiheet sekaisin.
Lisää COVID-19-aiheisia artikkeleita löydät Aikakauskirjan karttuvasta ja kaikille avoimesta kokoelmasta. COVID-19-kokoelman artikkelit julkaistaan mahdollisimman nopeasti verkossa ja myöhemmin paperilehdessä. Uusimmassa kokoelman artikkelissa kuvataan alkuperäistutkimus, jossa on selvitetty vanhempien masennus- ja ahdistusoireita COVID-19-pandemian alkuvaiheessa.
Kolumnikilpailusta suuri saalis!
Duodecim-lehti järjesti Lääkäriseuran 140-vuotisjuhlvuoden kunniaksi kolumnikilpailun. Yhteensä kolumneja kertyi peräti 88 kappaletta! Voittaja julkaistaan numerossa 13.
Lue Duodecim-lehti nro 8 »