Riittäisikö pelkkä maski?

Otsikolla ei viitata SARS-CoV-2-viruksen torjuntakeinojen riittävyyteen vaan erään suojaimen nimeen kasvomaski. Siinä kun on liikanaisuutta eli redundanssia, sillä maski tarkoittaa nimenomaan kasvoille laitettavaa naamaria, peitettä tai suojaa. Kasvo-määrite on sen edessä turha. Eihän puhuta myöskään naamanaamarista eikä jalkakengästä.

Kasvomaski näyttää olevan käännös englannin termistä face mask. Tuollaisia käännöksiä näkee paljon. Ne voivat olla näennäisesti oikein, jopa sanakirjasta tarkistettuja. Sanakirja ei kuitenkaan suoraan kerro, millä suomen sanalla vieraskielinen sana pitää korvata. Eikä kääntäminen ole pelkkää sanojen vaihtamista toisen kielen sanoihin.

Sanakirjasta voi usein hakea vain merkityksiä vieraskieliselle sanalle. Sitten on valittava asiayhteyteen sopivin suomenkielinen sana. Englannissa esim. lääkkeen annosta voidaan kuvata ilmaisulla high dose, mutta suomessa annos on suuri, ei korkea. Sana low puolestaan on usein suomeksi vähäinen tai pieni eikä välttämättä matala.

Maskeista puhuttaessa on kuitenkin huomattava, että lääketieteen terminologiasta löytyy useita maskeja. On mm. tiiviisti nenän ympärille asettuva nenämaski, ja pienin maskeista on sierainmaski.

Tutuin on varmaan nenä-suumaski, jota melkein kaikki ovat joutuneet viime aikoina käyttämään. Sekään ei peitä koko kasvoja vaan jättää silmät ja otsan paljaaksi, joten siltä kannalta nimi kasvomaski lupaa liikaa. Arkipuheessa sen nimeksi sopii pelkkä maski, vaikka kyseinen varuste ei yksin riitäkään suojaksi koronavirusta vastaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *