Farmakogenetiikan käyttökohteet laajenivat huomattavasti kohti itsehoitolääkkeitä, kun farmakogeneettisiä suosituksia julkaiseva konsortio Clinical Pharmacogenetics Implementation Consortium (CPIC) julkaisi vastikään annossuosituksia tulehduskipulääkkeille.1
Farmakogeneettisten geenimuunnosten on jo pitkään tiedetty vaikuttavan hyvin yleisesti käytettyjen lääkkeiden tehokkuuteen ja haittavaikutusriskiin. Tulehduskipulääkkeiden tulo suositusten piiriin laajentaa farmakogenetiikan käyttöaiheita entisestään yhteen käytetyimpien lääkkeiden ryhmään – ja samalla lääkkeisiin, joita saa ilman reseptiä.
CYP2C9-entsyymi osallistuu useiden tulehduskipulääkkeiden metaboliaan. Geneettisistä varianteista johtuva CYP2C9-entsyymin hidastunut toiminta voi johtaa merkittävästi kohonneisiin tulehduskipulääkkeiden plasmapitoisuuksiin. Suoraa näyttöä geneettisten varianttien ja haittavaikutusten yhteydestä on rajallisesti, mutta toisaalta kohonneen lääkealtistuksen oletetaan lisäävän haittavaikutusriskiä. Tulehduskipulääkkeiden yleisimpiä haittoja ovat ruuansulatuskanavan verenvuodot ja verenpaineen kohoaminen, harvinaisia munuaisvaurio ja sydäninfarkti. Näiden välttämiseksi suositellaan annoksen pienentämistä potilailla, joiden CYP2C9-metabolianopeus on hidastunutta.
Suositukset annoksen tai lääkkeen vaihtamisesta annettiin flurbiprofeenille, ibuprofeenille, lornoksikaamille (ei kaupan Suomessa), meloksikaamille, piroksikaamille (ei kaupan Suomessa) selekoksibille ja tenoksikaamille (ei kaupan Suomessa). Suositus on kliinisesti kohtalaisen vahvaa C-luokkaa eli annosmuutoksesta tai lääkevaihdosta on todennäköisesti hyötyä isolle osalle em. lääkkeistä. Tenoksikaamin osalta näyttö hyödystä on vähäisempi. CYP2C9-variaatio puolestaan ei vaikuttane merkittävästi aseklofenaakkiin, asetyylisalisyylihappon, diklofenaakin, indometasiinin, lumirakoksibin, metamitsolin, nabumetonin ja naprokseenin metaboliaan. Näiden osalta CPIC ei siis suositellut annos- tai lääkemuutoksia.
CYP2C9:n hidastunutta toimintaa kuvaava fenotyyppiluokitus on myös päivittynyt. Fenotyypit jaetaan entistä tarkemmin alaryhmiin ns. aktiivisuusluvun (activity score) mukaan. Entisten hidastuneen ja osittain hidastuneen metabolianopeuden ryhmien tilalle tulee neljä alaryhmää, joissa aktiivisuusluku on 0, 0.5, 1.0 tai 1.5, normaalin metabolianopeuden aktiivisuusluvun ollessa 2.0. Näin eri lääkkeiden annossuosituksia voidaan antaa entistä tarkemmin CYP2C9-geenin eri varianttien kantajille. Vastaava activity score -luokitus on ollut aiemmin käytössä jo CYP2D6– ja DPYD-geeneillä.
Joulukuun päivityksessä on lisätty uusina lääkkeinä eleksakaftori, pitolisantti ja upadasitinibi. Myös protonipumpun estäjille (mm. esomepratsoli, omepratsoli) on julkaistu uusi CPIC-konsortion suositus, joka on päivitetty tietokantaan.
Siirry Farmakogenetiikka-tietokantaan >
- Theken ym. Clin Pharmacol Ther. 2020. 108: 191–200
Terveysportti-palvelu on maksullinen. Kysy lisätietoja organisaatiokäyttöön terveysportti(at)duodecim.fi.