Tiedenostot: Vuosi koronavirusta – tieto karttuu koko ajan

Kohta on vuosi koronavirusta takana Suomessakin, mutta rokotteen hyväksyminen tuo toivoa. Rokotteiden lisäksi lisää ymmärrystä on tutkimuksen myötä kertynyt vakaville tautimuodoille altistavista tekijöistä, tartuntavaaraan vaikuttavista seikoista ja lääkkeiden tehosta koronavirukseen.   

Aiemmin Tiedenostoissa on käsitelty tyypin 1 interferonien geneettisiä puutoksia, joiden on havaittu altistavan vakavalle COVID-19-infektiolle. Samantapaisen ongelman voi myös aiheuttaa X-kromosomissa sijaitsevan TLR7-reseptorin puutos, ja lisäksi kromosomeista 3 ja 9 on kuvattu tautialttiutta jonkin verran muuntelevia geenivariantteja. 

Nyt uusimmat Nature-lehdessä julkaistut tiedot tulevat Britanniasta ja yli 2 200 tehohoidossa olleen potilaan DNA-analyyseistä. Osalla potilaista esiintyi usean mielenkiintoisen geenin (TYK2, DPP9, OAS-perhe, IFNAR2) variantteja merkittävästi tervettä taustaväestöä yleisemmin, ja usein kyseessä oli geenimuutoksen mahdollinen assosiaatio kiihtyneeseen tulehdusvasteeseen. Tutkijat otaksuivat joidenkin varianttien viestittävän uusien lääkehoitokohteiden mahdollisuuksista, ja ehkä juuri tässä piilee alttiusgeenien tutkimuksen keskeisin merkitys. 

Kiinnostava oli myös monikansallisen tutkijaryhmän (Suomikin mukana) niin ikään Nature-sarjassa julkaisema raportti, jonka mukaan kromosomin 3 sisältämä riskigeenijakso on noin 50 000 nukleotidiparin mittainen ja peräisin Neandertalin ihmisestä. Tätä riskialleelia kantaa nykyisin 16 % eurooppalaisista mutta jopa 50% Kaakkois-Aasian väestöistä. 

https://www.nature.com/articles/s41586-020-2818-3

https://doi.org/10.1038/s41586-020-03065-y

Tartuntavaara tarkentuu 

JAMA Network-lehdessä 14.12.2020 julkaistu laaja meta-analyysi käsitti 54 relevanttia tutkimusta ja lähes 78 000 henkilöä. Numerot puhuvat puolestaan. Perhekunnittain tarttuvuus on 18 % oireisista indeksipotilaista mutta vain 0,7 % oireettomista; tartunnan leviämisen riski perheiden aikuisiin on 28 % mutta lapsiin vain 17 %; puolison riski saada tartunta on 38 % mutta muiden perheenjäsenten vain 18 %. Ja COVID-19 eli SARS-CoV-2 näyttää perhekunnittain olevan 2–3 kertaa tarttuvampi kuin mitä olivat sen aiemmat koronasukulaiset SARS-CoV ja MERS-CoV. 

Tuore joulukuun NEJM-lehden numero kuvaa myös opettavaisen tapausesimerkin. Yhdysvaltalaisella Theodore Roosevelt -lentotukialuksella puhkesi koronatartuntaryväs, jonka yhteydessä 1 271 (27 %) miehistön 4 779 jäsenestä sai PCR-testillä vahvistetun COVID-19-tartunnan. Koko miehistöä seurattiin toistuvin virustestein. Varman tartunnan saaneista peräti 45 % säilyi oireettomina. Kaikista tartunnan saaneista 23 joutui sairaalaan, 4 tehohoitoon ja yksi kuoli. Tulokset osoittavat viruksen leviämisherkkyyden suljetuissa oloissa, mutta kertovat samalla sen, että ainakin nuorilla ihmisillä (miehistön keski-ikä oli 27 vuotta) oireettomuus on hyvin tavallista ja ennustekin on suhteellisen hyvä. 

https://jamanetwork.com/journals/jamanetworkopen/fullarticle/2774102

https://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMoa2019375?articleTools=true

Uutta lääkkeistä: katse nanovasta-aineisiin ja barisitinibiin 

Monoklonaalisiin vasta-aineisiin on asetettu paljon toiveita koronainfektioiden hoidossa. mutta näyttö on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi huolimatta siitä, että presidentti Trump sai tällaista hoitoa. Ideana on kohdistaa vasta-ainehyökkäys viruksen piikkiproteiinia kohtaan, jolloin sen kyky sitoutua hengitysteiden reseptoriin estyisi. 

Nyt kaksi Science-lehdessä 19.12.2020 julkaistua tutkimusta viestittää koronavirusta estävistä nanovasta-aineista (”nanobodies”), jotka näyttävät toimivan ainakin koeputkioloissa. Nanovasta-aine sisältää ainoastaan immunoglobuliinin antigeenia sitovan vaihtelevan osan ja senkin vain monomeerinä. Tällaisia pienikokoisia vasta-aineita voidaan tuottaa esimerkiksi hiivasoluissa tai laamoissa, ne kestävät lämpökäsittelyn tai jäädytyksen, ja niitä voidaan käyttää sumutteina. Olisiko inhaloitava nanovasta-aine tehokas keino estää virusinfektion ensi askeleet? Aika näyttää. 

Kun rokotteet ovat tällä hetkellä valloittaneet median päähuomion, keskustelu lääkerintamalla on jäänyt taustalle. NEJM-lehti julkaisi 11.12.2020 hyvin tehdyn kontrolloidun monikeskustutkimuksen, jossa satunnaistettiin 1 033 koronapotilasta saamaan joko remdesiviirin ja barisitinibin (januskinaasi 1:n ja 2:n estäjä) yhdistelmää tai pelkkää remdesiviiriä (kontrollit). Lääkeyhdistelmä osoittautui hieman paremmaksi, kun kriteerinä oli infektion alusta toipumiseen kulunut aika; erityisesti tämä tuli näkyviin niillä ventilaatiotukea saaneilla potilailla, jotka eivät joutuneet hengityskoneeseen. Mortaliteetti kuukauden kuluessa oli yhdistelmähoitoa saaneilla 5,1c% ja kontrolleilla 7,8c%, mutta tämä ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Edelleen kaivataan kipeästi entistä tehokkaampia koronaviruslääkkeitä, ja niitä kyllä tarvitaan, vaikka rokotetutkimus etenisi miten nopeasti tahansa. 

https://science.sciencemag.org/content/sci/370/6523/1473.full.pdf

https://science.sciencemag.org/content/sci/370/6523/1479.full.pdf

https://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMoa2031994?articleTools=true

…ja muutama sana vielä rokotteista 

Britanniasta tuli ensimmäinen valtio, joka myönsi käyttöluvan koronavirusrokotteelle. Tämä tapahtui 02.12.2020, ja kyseessä oli Pfizerin ja BioNTechin kehittämä mRNA-rokote. Yhdysvaltain lääke- ja elintarvikevirasto FDA antoi 11.12.2020 luvan käyttää samaa rokotetta hätätilanteissa ja vastaavan luvan Modernan kehittämälle mRNA-rokotteelle 18.12.2020. Siten ainakin näissä kahdessa maassa rokotteiden antaminen on päässyt jo hyvään vauhtiin. 

Euroopan lääkevirasto EMA antanee viikon 52 alussa myyntiluvan Pfizerin/BioNTechin rokotteelle ja ilmeisesti pari viikkoa myöhemmin Modernan rokotteelle. Rokottamisen vauhti määräytyy rokotteiden saatavuuden mukaisesti, ja tämä jää nähtäväksi. Näiden rokotteiden teho on 90–95 %. 

Kolmas huomiota saanut rokote on Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan yhteistyön tuote. Toisin kuin kaksi ensin mainittua, tämä rokote käyttää hyväkseen adenoviruskantajaa, johon on kiinnitetty koronaviruksen piikkiproteiinia koodittava jakso DNA-kopiona. Tällainen rokote on mRNA-rokotteisiin verrattuna halvempi ja helpommin säilytettävä. Ongelmaksi ovat muodostuneet ensi tiedot sen tehosta, jotka julkaistiin Lancet-lehdessä 08.12.2020. Tämäkin rokote annetaan kahtena erillisenä annoksena. Mittausvirheen johdosta kävi niin, että osa tutkimushenkilöistä sai ensimmäistä ruisketta annettaessa vahingossa aiottua pienemmän rokoteannoksen. Kummallista kyllä, kun tässä ryhmässä rokotteen teho oli 90 %, se oli täydet annokset saaneilla vain 62 % (joka ei ole huono sekään). Aineisto kasvaa vielä, ja ehkä tähän pieneen mysteeriin löytyy vielä selitys. Oxford/AstraZenecan tutkimuksessa selviteltiin osalla koehenkilöistä viikoittaisilla nenänielunäytteillä myös sitä, suojaako rokote oireettomalta tartunnalta, ja alustavien tulosten mukaan rokotteen teho voi tässä suhteessa olla noin 60-prosenttinen. 

Muitakin rokotteita on kehitteillä. Ja on syytä ollakin, koska edellä mainitut kolme rokotetta eivät edes yhdessä riittäne rokottamaan koko maailman väestöä. Niin tai näin, koronarokotteiden kehittämisen nopeus hakee vertaistaan koko rokotetutkimuksen historiassa 

Artikkeli on julkaistu Terveysportin Tiedenostot-palstalla 21.12.2020

Terveysportin Tiedenostot-palstalta löydät professori emeritus Kimmo Kontulan laatimia referaatteja ajankohtaisista tieteellisistä julkaisuista. Siirry Terveysportin Tiedenostot-osioon (ei vaadi tunnistusta).