Useat lääke- ja biotekniikkayritykset ovat ilmoittaneet päässeensä maaliin SARS-CoV-2- eli COVID-19-virusrokotteen kehittämisessä. Vauhti on ollut lähes käsittämätön: kun yleensä tällainen projekti on vaatinut 10 vuoden kehittelytyön, nyt temppu on tehty vajaassa vuodessa. Seuraavassa ajankohtaisia kysymyksiä, vastauksia ja arvoituksia.
Ketkä valmistajat ovat asialla?
Neljä rokotetta on päässyt tai on juuri pääsemässä väestötason käyttöön. Britannia käynnistää tällä viikolla Pfizerin ja BioNTechin valmistaman rokotteen käytön. Euroopan lääkevirasto EMA käsittelee tämän valmisteen myyntiluvan viimeistään 29.12.2020 ja Moderna-yhtiön rokotteen myyntiluvan viimeistään 12.01.2021. AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämä rokote tulee kohta näiden jalanjäljillä. Gamaleya-yhtiön Sputnik 5 -rokote on uutistietojen mukaan jo käytössä Venäjällä, mutta tulee tuskin EMAn käsittelyyn. Pfizer/BioNTechin ja Modernan rokotteet perustuvat liposomihiukkasiin pakatun viruksen mRNA:n herättämään immuunivasteeseen, kun taas AstraZenecan/Oxfordin rokotteessa kulkee viruksen perimää adenovirusvektorin kyydittämänä. mRNA-rokotteet joudutaan antamaan kahtena eri ruiskeena kolmen viikon välein. Kaikissa näissä rokotteissa kohteena on viruksen reseptoriin sitoutuva piikkiproteiini. Muita rokotekehittäjiä ovat esimerkiksi Novavax, Johnson & Johnson/Janssen, Sanofi/GSK, Curevac ja Sinovac – mistä tahansa näistä voidaan lähiaikoina kuulla lupaavia uutisia.
Mikä on rokotteiden teho ja hinta?
Yhdenkään rokotteen suorituskyvystä ei ole vielä julkaistu vertaisarvioitua tutkimusraporttia, vaan data perustuu lähinnä yhtiöiden omiin tiedotteisiin. Niiden luotettavuutta on tuskin syytä epäillä, joskin johtopäätöksiä tehdään tällä hetkellä vain muutaman sadan tartunnan saaneen perusteella – vaikka rokotusaineistot ovat toki kymmenien tuhansien kokoisia. Sekä Pfizer/BioNTech että Moderna ilmoittavat rokotteidensa tehoksi noin 95 %, kun taas vastaava luku Oxford/AstraZenecan rokotteelle on haarukassa 62–90 % – kaikki kuitenkin erinomaisia lukuja. mRNA-rokoteannosten hinnaksi arvioidaan noin 20–35 euroa, kun taas virusvektorirokote maksaa ehkä vain noin 5 euroa. mRNA-rokotteet vaativat -20 tai jopa -70 asteen säilytystä, kun taas virusvektorin käyttöön perustuvat rokotteet säilyvät hyvin jääkaapissa.
Kenelle rokotetta ensin?
Rokotteiden priorisointi on osin medisiininen, osin poliittinen kysymys. Britannia näyttää juuri nyt mallia: ensin rokotetaan vanhusten hoitokotien asukit, toisena ryhmänä terveydenhuollon eturintamassa toimivat ammattilaiset sekä yli 80-vuotiaat kansalaiset, kolmanneksi yli 75-vuotiaat, ja sitten asteittain 5 vuoden portain aina 50-vuotiaisiin saakka. 65 vuoden ikäryhmän kohdalla rokotetaan myös ne 16–65-vuotiaat, joilla on vakavia terveydellisiä riskitekijöitä. Aika näyttää, missä määrin Britannian omaksumaa mallia kopioidaan muualle.
Miten maailman valtiot saavat rokotetta käyttöönsä?
AstraZeneca, Pfizer ja Moderna arvioivat pystyvänsä tarjoamaan vuoden 2021 aikana rokotteen 2,5–3 miljardin ihmisen käyttöön, ja Gamaleya ilmoittaa voivansa rokottaa venäläisten lisäksi 0,5 miljardia ihmistä. Jotta koko maailma saataisiin rokotetuksi, paljon jää siis vielä tehtävää vuosille 2022–2024. EU:n valtiot ja viisi muuta rikasta valtiota ovat jo ehtineet tehdä tilaussopimukset noin 50 %:sta vuoden 2021 rokotemarkkinoista, vaikka niiden yhteenlaskettu asukasluku kattaakin vain 13 % maailman väestöstä. Siten kaikki eivät tässä näytä olevan ihan samalla viivalla. Esimerkiksi AstraZeneca on jo ehtinyt ilmoittaa vastaantulostaan köyhempiä maita kohtaan myymällä niille rokotetta omakustannushintaan. Kaunis ele on niin ikään GAVIN (Global Vaccine Alliance) perustama COVAX-rahasto, jossa Suomikin on mukana ja jonka tuella pyritään varmistamaan maailman valtioiden tasapuolinen rokotekohtelu.
Ja on vielä paljon mitä ei tiedetä
Tähänastiset rokotekokeet osoittavat, että uudet rokotteet estävät oireisen koronataudin kehittymistä, mutta eivät kerro sitä, estävätkö ne itse tartuntaa; pahimmassa tapauksessa rokotteen saanut voisi kuitenkin oireettomana levittää tartuntaa eteenpäin. Vastauksen saaminen edellyttäisi useiden PCR-testien tekemistä kaikille rokotetuille. AstraZeneca/Oxford on tosin kommenteissaan vihjaillut rokotteensa mahdollisesti estävän myös oireettomien tartuntamuotojen kehittymistä.
Ei myöskään tiedetä, miten kauan rokotteen antama suoja kestää – kuten ei myöskään tarkoin tiedetä itse virustartunnan antaman suojan kestoa uutta tartuntaa vastaan. Entä eri ikäryhmät? Uudet rokotteet antanevat suojaa ainakin yli 65-vuotiaille, mutta esimerkiksi lapsista tai raskaana olevista emme tiedä vielä mitään. Ainakin Moderna on nyt ilmoittanut aloittavansa rokotuskokeet lapsilla.
Ihmisten immuunivasteet ovat hyvin yksilöllisiä, ja siksi jotkin rokotetyypit voivat olla toisille ihmisille tehokkaampia kuin toiset. On siksikin hyvä, että rokotteiden kehittäjiä on paljon liikkeellä, mutta koronapandemian ”täsmärokotuksiin” on vielä pitkä matka. Kun nyt uusia rokotteita sovelletaan väestötasolla, olisi tärkeää, että samalla suoritettaisiin systemaattisia yksilökohtaisia immuunivasteiden profilointeja.
Voiko virus muuttua niin, ettei rokote enää tehoakaan siihen? Tähän ei tietenkään kukaan pysty vastaamaan. Useimpien kehitteillä olevien rokotteiden maalitaulu on viruksen piikkiproteiini, jonka rakenteen vaihtelu tuntuu onneksi melko vaatimattomalta. Ja luultavasti rokotettava kehittää vasta-aineita piikkiproteiinin eri alueita kohtaan, jolloin pienet vaihtelut eivät ehkä haittaisikaan. Joka tapauksessa massaluontoiset rokotukset tuottavat COVID-19-virukselle valtavia paineita adaptoitua tilanteeseen ja käynnistää vastatoimet – kukaan ei vielä tiedä, miten tässä käy, koska tilanne on ainutlaatuinen. Pirulainen osaa ehkä olla ovela vaikka se ei osaa ajatella.
https://www.nature.com/articles/d41586-020-03370-6
Kimmo Kontula
professori emeritus
Terveysportin Tiedenostot-palstalla esitellään ajankohtaisia lääketieteeseen liittyviä kirjoituksia. Siirry Terveysportin Tiedenostot-osioon (ei vaadi tunnistusta)