Katoava kansa – siemennesteen laatu heikentynyt

Syntyvyys on vähentynyt 25 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Pitkään Suomessa syntyi noin 60 000 lasta vuodessa, mutta viime vuonna vain runsaat 45 000 lasta. Lapsilukua kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli viime vuonna enää hiukan yli 1,3. Jotta Suomen väkiluku pysyisi ennallaan, sen pitäisi olla 2,1.

Väestömme vähenee kolmen sukupolven aikana neljännekseen nykyisestä, jos kokonaishedelmällisyysluku säilyy nykyisellään eikä maahanmuutto korvaa väkiluvun pienenemistä. Samanlainen kehitys on käynnissä Japanissa, Singaporessa ja monessa muussa kehittyneessä maassa. Ainoastaan Afrikassa väestö edelleen lisääntyy.

Syntyvyyden vähenemisen syitä pohdittaessa päähuomio on kiinnittynyt sosioekonomisiin ja kulttuurisiin syihin. Hyvin vähän on keskusteltu siitä, onko lapsia haluavilla mahdollisuutta saada lapsia. Melko hyvin tiedetään, että naisen hedelmällisyys heikkenee 30 ikävuoden jälkeen, ja erityisen jyrkästi yli 35-vuotiaana. Huonommin tiedetään se, että iän vaikutus koskee myös avusteisia lisääntymistekniikoita, kuten niin sanottua koeputkihedelmöitystä (IVF) ja mikroinjektiohedelmöitystä (ICSI).

Ensisynnyttäjien keskimääräinen ikä on lähellä 30 vuotta, mikä väistämättä merkitsee sitä, että on usein vaikea saada toista tai useampaa lasta esikoisen jälkeen.

Miesten siemennesteen laatu heikentynyt

Miesten hedelmällisyys ei ole yhtä riippuvainen iästä kuin naisten hedelmällisyys, mutta ongelmana on miehillä huono siemennesteen laatu. Vielä viime vuosituhannella suomalaismiesten siittiömäärät olivat kansainvälisissä vertailuissa huippuluokkaa. Tälle vuosituhannelle siirryttäessä tapahtui yllättävän nopea muutos huonompaan suuntaan. Tällä hetkellä suomalaismiesten siemenneste on laadultaan yhtä huonoa kuin muuallakin maailmassa.

Suomalaismiesten siemennesteen siittiöpitoisuuden keskiluku on 49 miljoonaa/mL, kokonaismäärä on 148 miljoonaa, joista normaalirakenteisia 6,9 prosenttia. Mitä nämä luvut merkitsevät käytännössä? Kun miehen siittiömäärä on pienempi kuin 55 miljoonaa/mL, aika raskauden alkuun alkaa pidentyä siitä hetkestä, kun pariskunta yrittää hankkia lasta.

Mitä pienempi siittiöpitoisuus on, sitä pitempi aika kuluu raskauden alkuun. Yli puolella nuorista suomalaismiehistä siittiöpitoisuudet ovat pienempiä kuin tuo ”kynnysluku”. Lapsen saanti on vaikeaa, kun sekä miehen että naisen hedelmällisyys heikkenee.

Avusteisen lisääntymistekniikan avulla syntyy noin viisi prosenttia suomalaisista. Aloitettujen hedelmöityshoitojen määrä on pysynyt useita vuosia samalla tasolla. Suomessa noin kymmenestä tuhannesta hedelmöityshoidosta vuodessa syntyy noin 2 500 lasta. Lisääntyvä osa hoidoista tehdään pakastetuilla alkioilla. Julkinen terveydenhuolto korvaa ensimmäisen lapsen hedelmöityshoidon. Suureen lapsilukuun tarvitaan jo kuitenkin omaa rahaa niin paljon, että voidaan joutua kerjuulle lapsenlapsia toivovien omien vanhempien luokse. Tulevien isovanhempien varallisuudesta ja toiveista sitten riippuu se, kuka voi lapsia saada tai edes yrittää sitä.

Miten ehkäistä hedelmättömyyttä?

Thomas Adams totesi jo yli 400 vuotta sitten, että ”on parempi ehkäistä tauti kuin parantaa se, koska se säästää sairastamisen vaivoilta”. Tätä voi hyvin soveltaa lisääntymisterveyteenkin. Miten siis voisimme ehkäistä hedelmättömyyttä niin, että pareilla olisi edes biologiset mahdollisuudet saada lapsia, jos he toivovat lapsia?

On pidettävä huolta siitä, että naiset voivat halutessaan saada lapsia riittävän nuorina. Sosioekonomiset ja psykososiaaliset kysymykset koskevat sekä miehiä että naisia.

Entä miten voimme pitää huolta siitä, että miesten siemenneste pysyy hedelmöityskykyisenä?

Tähän kysymykseen on vielä vähemmän vastauksia. Siemennesteen laatu määräytyy sikiö- ja lapsuusaikana.  Raskaudenaikainen tupakka-altistus esimerkiksi heikentää siemennesteen laatua. Epäselvää on, mikä merkitys on kymmenillä tuhansilla uusilla kemikaaleilla, jotka on tuotu markkinoille viime vuosikymmeninä. Koe-eläintutkimuksista tietoa kertyy, mutta epidemiologisia ihmistutkimuksia on edelleen aivan liian vähän.


Syntyvyys on vähentynyt Suomessa 25 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Jos suuntaus jatkuu samanlaisena, väestömme vähenee kolmen sukupolven aikana neljännekseen nykyisestä. Miten silloin käy mummojen ja pappojen? Duodecimin ja Aktivistimummojen tilaisuudessa keskusteltiin terveyden ja ympäristön välisestä suhteesta. Katso tapahtuman tallenne »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *