Terveysportin tiedenostot: Tuore katsaus koronaviruslääkkeistä – keltaista valoa remdesiviirille

JAMA julkaisi 13.04. verkossa uunituoreen katsauksen koronavirukseen suunnatuista lääkkeistä – vanhoista ja uusista. Artikkeli on kriittinen, tasapainoinen ja suhteellisen ajantasainen. Kirjoittajat kävivät läpi kaikkiaan 1315 COVID-19-virusta käsittelevää PubMedissä julkaistua artikkelia ja erityisesti spesifisesti 109 kliinistä tutkimusta, joista tosin vain 29 oli lumekontrolloituja lääketutkimuksia.

Kirjoittajat toteavat itsekin tehtävänsä vaikeudet: valtaosa evidenssistä on peräisin käytännön työssä saavutetuista kokemuksista ja interventiotutkimuksista, joissa on tyypillisesti hoidettu pieniä potilasjoukkoja. Lisäksi tilanne on tavattoman nopeasti muuttuva ja jatkuvaa päivitystä vaativa.

Viivan alle jäävä konkluusio on karu: yhdenkään lääkkeen ei ole vielä voitu varmuudella osoittaa tehoavan koronavirukseen.

Lupaavimmaksi ehdokkaaksi tutkijat nostavat kuitenkin remdesiviirin, joka aikoinaan pompahti esille, kun tutkittiin uusia lääkkeitä korona- ja flaviviruksia vastaan. Sittemmin lääkettä on käytetty taistelussa Ebola-virusta vastaan. Koronaviruksen osalta suotuisat kokemukset ovat peräisin lähinnä tapausselostuksista, mutta aivan äskettäin NEJM-lehti julkaisi tuloksia remdesiviirin ”compassionate use” -käytöstä 61:n hengityksen tukea vaatineen koronapotilaan joukossa. Remdesiviiriä annettiin laskimonsisäisinä annoksina 10 päivän ajan. Vointi parani 68 %:lla potilaista; mortaliteetti oli 18 % respiraattorihoitoa vaatineilla ja 5 % ilman sitä hoidetuilla potilailla – mutta siis kontrolleja ei ollut. Remdesiviiri on melko hyvin siedetty lääke. Suurin lääkkeeseen liittyvä pulma on sen saatavuus.

Katsaus käy läpi suuren määrän muita viruslääkkeitä, esimerkkeinä lopinaviiri/ritonaviiri-yhdistelmä, ribaviriini, umifenoviiri, favipiraviiri ja oseltamiviiri, mutta ei päädy suosittelemaan niistä yhtäkään koronaviruksen hoitoon. Myöskään näyttöä klorokiinin tai hydroksiklorokiinin tehosta ei pidetä riittävänä, ja niiden haittavaikutuksista myös varoitetaan. Kirjoittajat eivät tyrmää interferoni-alfan ja -beetan käyttöä, mutta eivät suosittele niitäkään COVID-19-infektion hoitoon.

Varsinaisen antiviraalisen hoidon ohella tarkastellaan lyhyesti eräitä immunologisia hoitoja. Kirjoittajat pitävät IL-6-reseptorin monoklonaalista vasta-ainetta tokilitsumabia mielenkiintoisena ehdokkaana, mutta katsovat parhaaksi odottaa menossa olevien kliinisten kokeiden tuloksia. Kortikosteroidien käyttöä tukihoitona ei suositella. Hyperimmunoglobuliinihoito eli toipuneilta koronapotilailta saatavan ”konvalesenssiplasman” käyttö nostetaan esille varteenotettavana vaihtoehtona, mutta evidenssi tämänkin hoitomuodon sinänsä toiveita herättävistä vaikutuksista perustuu pieniin tapaussarjoihin.

Mainittakoon vielä loppulisäyksenä, että WHO on päättänyt käynnistää globaalin, yli 90 maata käsittävän SOLIDARITY-megatutkimuksen, jossa vertailun kohteina on neljä lääkehoitoa tai -yhdistelmää: remidesiviiri, klorokiini tai hydroksiklorokiini, lopinaviiri + ritonaviiri sekä lopinaviiri + ritonaviiri + interferoni-beeta. Tietoa on siis valtavasti tulossa lisää, mutta suurin jännitys liittyy siihen, löytyykö lääkkeistä mitään tehoa vai joudutaanko toiveet kasaamaan yksinomaan rokotekehittelyyn.

https://doi.org/10.1001/jama.2020.6019

https://www.nejm.org/doi/pdf/10.1056/NEJMoa2007016?articleTools=true

Kimmo Kontula
professori emeritus

Terveysportin Tiedenostot-palstalla esitellään ajankohtaisia lääketieteeseen liittyviä kirjoituksia. Siirry Terveysportin Tiedenostot-osioon (ei vaadi tunnistusta)