Erillään mutta yhdessä

Elämme poikkeuksellisia aikoja. Pienen pieni, ihmissilmälle näkymätön virus COVID-19 on saattanut yhteiskuntamme poikkeustilaan. Moni meistä elää eristyksissä. Koulut ja useat muut keskeisen toiminnan paikat on suljettu Suomen kansan, erityisesti kaikkein heikompien meistä, suojelemiseksi. Tämä suuri toimenpide toteutetaan, jotta voisimme välttää yhtäaikaisia vakavia COVID-19 sairastumisia ja kuolemia, niin pitkälle kuin mahdollista.

Poikkeuksellisen tilanteen mahdollisimman hyvän hallinnan mahdollistavat ne, jotka työskentelevät terveydenhuollossa, ne, jotka hoitavat haavoittuvimpia, ne, jotka huolehtivat, että perusasiat yhteiskunnassamme toimivat ja ne, jotka pysyvät karanteenissa eristyksissä suojellakseen itseään ja muita. Monenlaisia tunteita on ilmassa: hämmennystä, epätietoisuutta, pelkoa, surua, yhteisöllisyyttä, muiden puolesta toimimista, muiden hoitamisen rohkeutta, toivoa ja luovuutta. Poikkeukselliset ajat mahdollistavat myös poikkeukselliset toimet ja keksinnöt. Myös älylaitteet ja digiaika saavat uuden myönteisen ulottuvuuden. Kansamme yhteistalkoot ovat kuin nyyttikestit – jokainen voi keksiä jotain, millä auttaa muita ja samalla itseään.

Itsekin olen saanut seurata, miten moni haluaa kantaa kortensa kekoon yhteiseksi hyväksi. Lääkäripuolisoni hoitaa pitkiä päiviä syöpäpotilaita kahdessa eri sairaalassa ja omalla työpaikallani Duodecimissa sekä lääketieteelliset että digiasiantuntijat ovat avanneet lyhyessä ajassa kansalaisille koronavirustaudin oirearvion Omaolo-palveluun. Se neuvoo ja ohjaa vastaajan oireiden, perusterveystilan ja sijainnin perusteella tarvittaessa ottamaan yhteyttä oikeaan hoitopaikkaan. Terveysportti ja Terveyskirjasto jakavat THL:n tiedotteita päivittäin keventäen tietoliikennekuormitusta THL:n sivustolla. Lisäksi koronaviruksen neuvontabotti vastaa uupumatta kysymyksiin niin Terveyskirjastossa kuin asiakaskuntiemme sivuilla.

Psykologi Jan-Henry Stenberg HUS:sta on ollut haastateltavana Mieletöntä Anja Snellman! -podcastissa ja kertonut, millaisia asioita poikkeustilanteeseen kuten karanteeniin ylipäätänsä tiedetään liittyvän ja miten ne voivat vaikuttaa elämään. Lisäksi hän neuvoo, mihin voi ottaa yhteyttä, kun omat keinot ahdistuksen hallintaan eivät riitä. Stenberg antaa myös vinkkejä erilaisista selviytymiskeinoista, jotka sopivat sekä nuorille että aikuisille mahdollisesti pitkäänkin jatkuvassa tilanteessa.

Itlan kehitysjohtaja, ratkaisukeskeinen valmentaja Marika Tammeaid puolestaan tutki viime viikon ajan kotona eristäytymistään vahvuuksien ja voimavarojen näkökulmasta ja kirjoitti aiheesta blogin.

Koska monet meistä elävät viikon kerrallaan, nostan blogista esimerkiksi Marika Tammeaidin ajatuksia siitä, miten karanteeniviikkoa voi tarkastella positiivisen psykologian näkökulmasta.

  • Mitkä vahvuuteni ja ominaisuuteni ovat auttaneet minua tässä muuttuneessa tilanteessa?
  • Mikä on ilahduttanut minua/meitä yhteisesti viikon aikana?
  • Mitä voin itse tehdä sen eteen, että tästä poikkeuksellisesta ajasta tulee mahdollisimman hyvä kokemus? Mitä voimme tehdä yhdessä?
  • Mitä fiksuja/luovia/hauskoja/hyödyllisiä tapoja olen/olemme kehittäneet arkeen?
  • Minkä tekemistä kannattaisi todennäköisesti jatkaa?
  • Mitä vielä opettelen? Entä me yhdessä? Mihin täytyy vielä kehittää jokin parempi ratkaisu?
  • Mistä ensi viikolla huomaan, että asiat etenevät oikeaan suuntaan?

Tarvitsemme uusia tapoja ajatella, toimia ja tukea toisiamme. Erilaisia tapoja löytyy yhtä monta kuin meitäkin. Pidetään huolta toisistamme!

2 responses to “Erillään mutta yhdessä”

  1. RISTO COLLAN sanoo:

    HYVÄ KIRJOITUS AUTTAA.SE YHDISTÄÄ VAIKKA OLISI

    YKSIN.TUNTUU KUIN JOKU JOSSAIN AJATTELISI JUURI MINUA JA ME YHDESSÄ AUTTAISIMME JA OPPISIMMME TULEVAISUUTTA VARTEN ENEMMÄN TOISISTAMME JA TOIMISIMME YHDESSÄ. .

  2. Janne sanoo:

    Kiva teksti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *