Uusittu lasten, nuorten ja aikuisten lihavuuden Käypä hoito -suositus: ehkäisyä ja hoitoa tehostettava, painavaa huomiota riskiryhmiin

Ylipaino ja lihavuus ovat tärkeimpiä suomalaisten kansanterveyttä uhkaavia tekijöitä. Lihavuuden hoito on nykyisellään riittämätöntä. Lihavuutta on suosituksessa tarkasteltu läpi elämänkaaren. Erillinen potilasversio valmistuu myöhemmin. Yhtenä erityisryhmänä ovat raskaana olevat naiset, sillä odottavan äidin ylipaino tuo merkittäviä terveysriskejä sekä äidille että syntyvälle lapselle.

Ylipaino ja lihavuus: Lihavuus on pitkäaikaissairaus, jossa rasvakudoksen määrä on energiansaannin ja kulutuksen epäsuhdan vuoksi lisääntynyt liiallisesti. Ylipainon on kansainvälisesti sovittu alkavan BMI-arvosta 25 kg/m2. Lihavuuden raja-arvo on 30 kg/m2. Vaikea lihavuus on 35-39.9 kg/m2 ja sairaalloisesti lihavan painoindeksi ylittää 40 kg/m2. Yli 65-vuotiaille suositeltava BMI on 23-29 kg/m2. Aasialaistaustaisilla raja-arvot ovat matalampia.

Ylipainon ja lihavuuden yleisyys: Yli 30-vuotiaista suomalaisista arviolta 2,5 miljoonaa on vähintään ylipainoisia ja heistä miljoona eriasteisesti lihavia. Joka neljäs mies (26 %) ja lähes joka kolmas nainen (28 %) on lihava. Leikki-ikäisistä 2-6-vuotiaista pojista 27 % oli ylipainoisia ja 8 % lihavia, tytöistä ylipainoisia oli 18 % ja lihavia 4 %. Kouluterveyskyselyn mukaan peruskoulun 8. ja 9-luokkalaisista pojista ylipainoisia oli 20 % ja tytöistä 14 %. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevissa ylipainoisia ja lihavia oli selkeästi enemmän kuin lukiolaisissa. Lihavista lapsista ja nuorista yli puolet on lihavia myös aikuisena.

Keitä on erityisesti hoidettava: Terveydenhuollossa lihavuutta tulee ehkäistä ja hoitaa erityisen aktiivisesti potilailla, joilla on lihavuuden lisäksi liitännäissairauksia (mm. tyypin 2 diabetes) tai niiden vaaratekijöitä, jotka ovat vaikeasti lihavia (BMI ≥ 35 kg/m2), tai jotka suunnittelevat raskautta tai ovat raskaana, tai joilla on vaikeuksia raskaaksi tulemisessa.

Vaarallinen vyötärölihavuus

Erityisen vaarallista on vyötärölihavuus, sillä vatsaonteloon ja sisäelimiin kertynyt liiallinen rasva on haitallisempaa terveydelle kuin ihonalaisrasva. Vyötärönympärysmittojen hälytysrajat ovat miehillä 100 cm ja naisilla 90 cm.

– Uudistettu lihavuuden Käypä hoito -suositus on laadittu konkreettisemmaksi, positiivisemmaksi ja kannustavammaksi kuin aiemmat versiot.  Painotamme aiempaa enemmän lihavuuden ehkäisyä myös aikuisten suosituksessa. Lasten suosituksessa ehkäisyä on avattu aiemminkin. Toivomme tämän suosituksen todella helpottavan ja motivoivan lihavuuden hoitoon aiempaa tehokkaammin, toteaa toinen suositusryhmän puheenjohtajista, aikuisten lihavuuden asiantuntija, professori Kirsi Pietiläinen.

Ylipaino vaikeuttaa raskaaksi tulemista ja lisää raskauden sekä syntyvän lapsen riskejä

Erityistä huomiota lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa on kiinnitettävä raskautta suunnitteleviin naisiin ja odottaviin äiteihin. Kaikista synnyttäjistä ylipainoisia oli 38 % vuonna 2017 ja lihavia 14 %. Yli 35-vuotiailla synnyttäjillä paino-ongelmat olivat vielä yleisempiä (ylipaino 43 % ja lihavia 17 %).

Lihavien naisten mahdollisuus tulla raskaaksi on heikentynyt, ja lihavuus vaikeuttaa hedelmöityshoitojen aloittamista ja onnistumista. Miestenkin lihavuudella on merkitystä lasten hankinnassa, sillä se voi vaikuttaa epäedullisesti hedelmällisyyteen ja koeputkihedelmöityshoitojen onnistumiseen.

Äidin lihavuus on sikiön vakavien epämuodostumien itsenäinen riskitekijä, ja epämuodostumien riski kasvaa mitä enemmän ylipainoa äidillä on. Äidin lihavuus suurentaa keskenmenoriskiä. Äidin ylipaino ja lihavuus lisäävät sikiön liikakasvun riskiä ja raskaudenaikaiset verenpainehäiriöt ovat tavallista yleisempiä. Lihavuus on ennenaikaisen synnytyksen ja yliaikaisen raskauden riskitekijä. Ylipainoiset ja lihavat äidit synnyttävät todennäköisemmin keisarileikkauksella kuin normaalipainoiset äidit. Lihavuus suurentaa synnytyksen yhteydessä tapahtuvien anestesiakomplikaatioiden ja keisarileikkauksen jälkeisten infektioiden ja muiden komplikaatioiden riskiä.

Lihavien äitien sikiöillä ja vastasyntyneillä on suurentunut hapenpuutteeseen liittyvien komplikaatioiden, CP-vamman ja kuoleman riski. Vaikka äitiyskuolleisuus on Suomessa hyvin pieni, kansainvälisesti on todettu, että myös synnyttäjän henkeä uhkaavat komplikaatiot, tehohoito ja äitikuolleisuus lisääntyvät ylipainon lisääntyessä. Erityisesti vaikea ja sairaalloinen lihavuus on merkittävä riskitekijä.

Lasten ja nuorten lihavuuden hoidossa avainasemassa perheet

– Lihavuutta voidaan tarkastella läpi elämänkaaren. Lapsuusiän lihavuudella on merkittävä taipumus jatkua aikuisuuteen, jolloin siihen liittyvät terveysriskit korostuvat. Tässä mielessä on hyvä, että Käypä hoito -suositus käsittää nyt niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin, sanoo Käypä hoito -suositusten päätoimittaja Jorma Komulainen

Suomessa lasten ja nuorten pituuskasvua ja painonkehitystä seurataan lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa, mikä antaa mahdollisuuden liiallisen painonnousun varhaiseen havaitsemiseen ja ylipainon ehkäisyyn. Terveydenhuollon henkilökunnan on tärkeää havaita noususuuntainen painonkehitys, joka uhkaa kehittyä ylipainoksi, ja ottaa asia puheeksi perheen kanssa hyvissä ajoin. Lääkärin arvio tarvitaan mahdollisten painonnousua aiheuttavien fyysisten sairauksien poissulkemiseksi, joita kuitenkin löytyy ylipainon taustalta erittäin harvoin.

– Elintapoihin liittyvän lapsen ylipainon ja lihavuuden hoidossa hoitokeinona on perhekeskeinen elintapamuutoshoito, joka tapahtuu pääosin perusterveydenhuollossa. Keskeistä on tavoitella pysyviä muutoksia ruokailutottumuksissa ja liikunnassa, askel kerrallaan. Riittävä unen määrä ja rajallinen ruutuaika ovat myös tärkeitä osatekijöitä elintapamuutoksessa. Harrastuksiin kannustetaan. Myös käyttäytymisterapiasta on osoitettu olevan hyötyä, sillä elintavat ovat nimenomaan opittua käyttäytymistä. Vaikka monet päätetapahtumat todetaan vasta aikuisiässä, lihavilla lapsilla on usein nähtävissä terveyshaittoja, joita ovat esimerkiksi rasvamaksa, kohonnut verenpaine ja dyslipidemia. Ylipainoiset lapset kokevat myös enemmän kiusaamista, ja heillä esiintyy enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta kuin normaalipainoisilla lapsilla, selvittää professori Riitta Veijola.

Aikuisten lihavuuden hoito: Elintavat; ENE-dieetti, lääkitys ja lihavuusleikkaukset

Terveelliset elämäntavat – kunnollinen ravitsemus, säännöllinen liikunta ja riittävä uni ovat sekä ylipainon ehkäisyä että lihavuuden hoitoa. Unen merkityksen korostaminen on uusi asia lihavuuden hoidossa. Erittäin niukkaenergiainen ENE-dieetti on suosituksessa ohjeistettu ja todettu turvalliseksi tavaksi vähentää ylipainoa terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa.

– Lihavuuden lääkehoidossa on viimeisen parin vuoden aikana tullut hyviä uudistuksia. Nykyään on tarjolla kaksi uutta lääkettä, jotka perustuvat ruokahalun vähentämiseen. Niitä voisi suositella monille laihduttajille, mutta niiden huono puoli on korkea hinta, joka on tällä hetkellä täysin potilaan itse maksettava, kertoo professori Kirsi Pietiläinen.

Lihavuusleikkausten määrä on Suomessa muita Pohjoismaita selkeästi alhaisempi. Lihavuusleikkaukseen pääsyn perusteena on potilaalta edellytetty omaehtoista seitsemän (7) prosentin painonpudotusta ennen leikkausta, tätä rajaa suositellaan nyt laskettavaksi viiteen (5) prosenttiin. Aiemmin liitännäissairauksia, kuten tyypin 2 diabetesta sairastavien painoindeksi on ollut 35 kg/m2, uudessa suosituksessa leikkausta voidaan harkita jo painoindeksillä 30 kg/m2.

Tutustu Käypä hoito -suositukseen »