Terveystieteiden maisteri Sanna Kallankari toteaa uutuuskirjassaan Muutoksen johtaminen arjessa, että uudenlainen johtamisen ote sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa on välttämätöntä tutkimuksen, innovaatioiden ja hoitosuositusten nopeasti kehittyessä. Olennaista on ymmärtää ihmisjohtamisen merkitys tavoitteiden saavuttamisessa.
Yhteiskunnan kehitys edellyttää muutosta toimintaan, mutta tutkimusten mukaan vain 20 prosenttia muutoksista onnistuu. Sanna Kallankari esittää kirjassaan Muutoksen johtaminen arjessa konkreettisia vinkkejä muutoksen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kirja tarjoaa myös keinoja ihmisten johtamiseen ja aktivoimiseen mukaan muutokseen.
– Muutoksessa onnistuminen on mahdollista, kun parannamme muutosjohtamisen osaamista. Yhteiskunnallisesti on välttämätöntä, että sosiaali- ja terveydenhuoltosektori toimii tehokkaasti ja saa aikaan tavoitteiden mukaisia tuloksia. Epäonnistunut muutos aiheuttaa turhaa työtä ja turhautumista, ja pahimmillaan se voi vaarantaa potilas- ja asiakasturvallisuuden, taloudellisen tuloksen ja työhyvinvoinnin.
Kallankarilla on laaja ja useiden vuosien mittainen käytännön kokemus sekä johtamis- ja kehittämiskokemus sosiaali- ja terveydenhuollon eri organisaatioista. Hän toteaa, että onnistuminen muutoksissa edellyttää ennen kaikkea parempaa kykyä hallita muutosta.
Muutoksen johtaminen arjessa -opas on tarkoitettu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille, niissä työskenteleville esimiehille, asiantuntijoille ja johtajille, alan opiskelijoille, palveluiden tilaajille ja tuottajille.
Miksi muutos on vaikeaa?
Sosiaali- ja terveydenhuollon erityispiirteet on Kallankarin mukaan otettava muutoksessa huomioon. Muutos näissä organisaatioissa koskettaa aina asiakkaiden ja potilaiden lisäksi myös henkilöstöä, joka muutoksen pyörteissä ja toimintaa uudistaessaan samanaikaisesti pyrkii tarjoamaan potilaille ja asiakkaille parhaan mahdollisen avun turvallisesti.
Muutosten onnistumista uhkaavat erilaiset sudenkuopat. Jokaista muutosta suunniteltaessa ja toteutettaessa pitäisi siksi arvioida kyseisen muutoksen vaikutuksia toimintaan, haasteita ja riskejä.
– On hyväksyttävä, että muutos on monimutkainen ja vaikeasti ennustettavissa oleva prosessi. Alussa on vain vähän tietoa siitä, miten se käytännössä vaikuttaa organisaation arjessa. Lähes aina muutokset kuitenkin heikentävät hetkeksi toimintakykyä.
Tutkimukset osoittavat, että muutoksia yhdistävät muutosjohtamisen haasteet.
– Tutkimusten mukaan esimiehet keskittyvät usein projektimaiseen asiajohtamiseen. Muutoksen johtamisessa keskeistä on kuitenkin ymmärtää, että muutosta toteuttavat organisaatioissa työskentelevät ihmiset. Jos heitä ei oteta mukaan heti alkuvaiheessa, ei heitä saada sitoutumaan muutokseen ja näin toimimaan kohti muutoksen tavoitteita. Esimieheltä tämä edellyttää muutoksen hallinnan ja ihmisten johtamisen taitoja.
Hyvä johtaminen auttaa välttämään sudenkuopat
Kallankari kuvaa kirjassaan muutoksen keskeiset vaiheet, joita ovat muutoksen valmistelu, suunnittelu ja sen vaikutusten realistinen arviointi sekä muutoksen toteuttaminen ja lopputuloksen arvioiminen.
Useille muutoksille onkin ominaista alkuinnostus – ja energian lopahtaminen, jos tuloksia syntyy liian hitaasti. Toistuvat muutokset ja haasteet heikentävät myös henkilöstön uskoa muutoksessa onnistumiseen.
Yksi ratkaisu on toteuttaa isojen, kertarysäyksellä toteutettavien muutosten sijasta pienempiä ketteriä muutoksia arjessa. Näin muutosvelka ei pääse kasvamaan liian suureksi.
Yksi muutoksen hidaste onkin hyvin arkinen. Päivittäinen työ ja esimiesten ja muutosjohtajan hallinnolliset vastuut haukkaavat aikaa muutoksen toteuttamiselta. Muutosvastarintaan voi johtaa myös se, että muutos vaikuttaa organisaation kirjoittamattomiin valtasuhteisiin.
Kallankari painottaa, että ihmiset tarvitsevat muutoksissa hallinnan tunteen, joka auttaa stressin säätelyssä. Hallinnan tunnetta lisää muun muassa se, että työntekijät otetaan mukaan jo muutoksen suunnitteluun. Tämä myös luo yhteistä uskoa onnistumiseen.
– Ratkaisu muutosjohtamisen ongelmiin on taitava, osaava ja osallistava muutosjohtaminen. Henkilöstö miettii muutoksissa myös omaa asemaansa ja osaamistaan. Muutoksen johtajalta odotetaan siksi ihmisten ymmärtämistä, jotta hän saa työntekijät sitoutumaan muutokseen epävarmassa tilanteessa.
Tutkimuksista tiedetään, että muutoksissa onnistumista edistää parempien johtamisen taitojen opettelu.
Kallankari muistuttaa, että aikaisemmin johtajalle saattoi riittää vahva substanssiosaaminen. Tulevaisuudessa sote-palveluiden tuottaminen entistä tehokkaammin, vaikuttavammin ja jopa edullisemmin vaatii myös muutosjohtamiselta enemmän.
– Hyvä muutosjohtaminen johtaa parempiin tuloksiin ja tehokkuuteen, kun asiakkaat saavat parempaa palvelua, henkilöstö voi paremmin ja palvelun tuottamiseen kuluu vähemmän rahaa. Kliininen osaaminen ja oman alan substanssiosaaminen on tärkeää, mutta myös ihmisten johtamisen taitoja voi opiskella, ja nämä taidot ovat entistä tärkeämpiä sosiaali- ja terveydenhuollossa, Sanna Kallankari toteaa.
Muutoksen johtaminen arjessa. Opas sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Sanna Kallankari.
1. painos 2019, 286 sivua, nidottu
ISBN 978-952-360-012-6 (kirja)
Kustantajan suositushinta 59,00 eur
Tutustu kirjaan verkkokaupassa.
Kirjan kansikuva
Sanna Kallankarin kuva (kuvaaja Hanna Mulli, WesArt)
Lisätietoja:
terveystieteiden maisteri Sanna Kallankari, sanna.kallankari(at)gmail.com
viestintäpäällikkö Outi Romero, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, p. 040 7567 134