Ajankohtaiset

Arvostettu Konrad ReijoWaara -palkinto naistentautien kliinikko ja tutkija Jorma Paavoselle

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on myöntänyt naistentautien emeritusprofessori Jorma Paavoselle maamme arvostetuimpiin lääketieteellisiin tunnustuksiin kuuluvan Konrad ReijoWaara -palkinnon. Paavonen on kansainvälisesti arvostettu kliinikko, erikoisalansa hoitokäytäntöjen kehittäjä ja yksi siteeratuimpia suomalaisia tutkijalääkäreitä.

Palkinto jaettiin Duodecimin 138. vuosipäivän symposiumissa 15.11.2019.

Jorma Paavonen on roolimalli professorista, joka on koko uransa ajan toiminut ensisijaisesti käytännön lääkärinä, kliinikkona, ja samalla akateemisena tutkijana ja opettajana. Hänen tutkijanuransa on ollut harvinaisen tuottoisa ja korkeatasoinen – yli 600 julkaisua vertaisarvioiduissa kansainvälisissä julkaisusarjoissa vuodesta 1978 alkaen, mukana julkaisuhelmiä kaikkein arvostetuimmissa lääketieteen lehdissä. Paavosella on lisäksi noin 150 pääasiassa Aikakauskirja Duodecimissa ja Suomen Lääkärilehdessä julkaistua artikkelia.

Hän on ohjannut kolmisenkymmentä väitöskirjaa. Tutkimus on jatkunut eläkkeelle jäämisen jälkeenkin emeritusprofessorina. Tuorein huippujulkaisu on arvostetussa The New England Journal of Medicinessä, joulukuussa 2018.

Naistentaudit ja synnytykset ovat monipuolinen erikoisala

Oman erikoisalansa Paavonen löysi aikanaan lääketieteen opiskelijana innostavien kliinikko-opettajien, kuten Olavi Karjalaisen ja Anssi Tenhusen ansiosta.

– He osasivat nostaa esiin erikoisalan hyviä puolia ja olivat hyviä roolimalleja. Ryhmäopetukset antoivat paljon, niissä päästiin tekemään asioita hyvässä ohjauksessa. Näki että myös potilaat arvostivat sitä, että heidän ongelmiaan pohdittiin monesta näkökulmasta ja kandiopetukseen osallistuminen koitui heidän parhaakseen. Naistentaudit ja synnytykset on laaja erikoisala, jonka sisältä löytyy lääketieteen koko kirjo – infektiotaudit, kirurgia, endokrinologia, onkologia, synnytystaudit ja perinatologia. Se tarjoaa uskomattomia mahdollisuuksia syventyä spesialiteetin sisällä eri alueisiin, pohtii Paavonen.

Kliininen potilastyö on ollut Paavoselle viimeisiin työvuosiin saakka tärkein ja palkitsevin työn osa-alue, siitä ovat versoneet sekä yliopistollinen opetus että akateeminen tutkimus. Harva professori ja ylilääkäri on säilyttänyt kosketuksensa potilastyöhön toimimalla etulinjassa sairaalapäivystäjänä eläköitymiseen saakka. Roolimallin siihen Paavonen sai työskennellessään 1980-luvulla Washingtonin yliopistosairaalassa Seattlessa. Siellä arvostetut ja lähes Nobel-tasoiset tutkijatkin toimivat myös kliinisessä potilastyössä etulinjassa.

– Klinikasta lähtevä tutkimus kuuluu yliopistosairaalassa jokaiselle, se on velvollisuus. Tutkimus- ja hoitokäytäntöjä pitää kyseenalaistaa ja tutkia voiko niitä tehdä vielä paremmin. Olen koko urani ajan saanut olla mukana tekemässä vaikuttavaa tutkimusta, jonka tulokset ovat olleet sovellettavissa klinikkaan ja parantaneet potilaiden hoitoa, tiivistää Paavonen.

Kliinisiä hoitokäytäntöjä muuttaneita tutkimuksia

Paavosen naistentautien kliinistä käytäntöä muuttaneita tutkimuksia ovat mm. tutkimukset klamydiainfektioiden kirjosta ja tautitaakasta; kaikkien Suomen yliopistoklinikoiden toteuttama, Paavosen ja Juha Teperin johtama VuoKKo (Vuodot, kierukka, kohdunpoisto) -tutkimus hormonikierukan vaikuttavuudesta, sekä tutkimus syöpää ehkäisevästä papilloomavirusrokotteesta, mikä johti näiden rokotteiden käyttöönottoon ja rokoteohjelmiin.

Hormonikierukan käyttö runsaiden kuukautisten hoidossa on puolittanut kohdunpoistoleikkausten määrän Suomessa. Yhteistyössä professori Matti Lehtisen ja monien muiden tutkijalääkärien kanssa 14 maassa neljällä mantereella tehty HPV-rokotetutkimus oli globaali tutkimus, joka osoitti rokotteen ehkäisevän gynekologisten syöpien esiasteita ja syöpiä.

– Rokotteen vaikutus on erityisen suuri kehitysmaissa, joissa naisten HPV-tautitaakka on suurin. HPV on eliminoitavissa 20 vuodessa, jos rokotekattavuus ja ns. laumasuoja on hyvä. Suomessakin pian alkava poikien rokottaminen on iso askel eteenpäin, sanoo Paavonen.

Paavosen perustama Hyksin vulvapoliklinikka on auttanut lukemattomia naisia gynekologisissa kiputiloissa ja tulehduksissa, vähentänyt paljon kärsimystä ja järkeistänyt terveyspalvelujen käyttöä. Siitä kehittyi nopeasti ongelmapotilaiden konsultaatiopoliklinikka, jonne potilaita ohjattiin myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

– Urani aikana gynekologian perusasiat eivät ole juurikaan muuttuneet – potilaan kohtaaminen, kuunteleminen, tukeminen ja ongelmanratkaisu – ovat ja pysyvät avainasemassa. Erilaisia apuvälineitä ja tekniikoita on toki kehitetty, mutta perusasiat pysyvät. Kliinisen tutkimuksen merkitystä ei voi liikaa korostaa – tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoitoa. Lääkärin, mukaan lukien professori, ylilääkäri ja muu johtajalääkäri, tulee vaalia ja säilyttää ote kliiniseen potilastyöhön toimimalla myös etulinjassa. Se on sitä tärkeämpää, mitä isompi yksikkö on kyseessä. Roolimalleja tarvittiin eilen ja tarvitaan tänään ja huomenna uusien ja entistä taitavampien kliinikoiden kasvattamiseksi, innostaa Paavonen.

Konrad ReijoWaaran palkinto jaetaan vuosittain ensisijaisesti käytännön työtä tekevälle lääkärille, joka on sekä potilaiden että kollegoiden arvostama. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Duodecimin sääntöjen mukaan palkitun työtä tulee leimata korkea ammattitaito, ahkeruus, auttamisen halu, rehellisyys ja ystävällisyys.