Skotlantilainen lääkäri Archie Cochrane kritisoi jo puoli vuosisataa sitten, vuonna 1979, lääkärikuntaa siitä, että emme ole järjestelmällisesti koonneet yhteen ja analysoineet kunkin lääketieteen erikoisalan piirissä julkaistujen satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten tuloksia.
Tohtori Cochrane menehtyi vuonna 1988 eikä nähnyt ensimmäisen Cochrane-keskuksen syntyä Oxfordiin vuonna 1992, Cochrane-verkoston perustamista vuonna 1993 tai Cochranen Suomen yksikön perustamista vuonna 1996.
Cochrane-verkostossa laaditaan, julkaistaan ja ylläpidetään järjestelmällisiä katsauksia käytännössä kaikilta lääketieteen erikoisaloilta. Duodecim on jo vuosien ajan Terveysportin välityksellä tarjonnut katsaukset suomalaisten käyttöön. Vaikka Cochrane-katsauksia on aktiivisesti käytetty erityisesti Lääkärin tietokantojen mutta myös Käypä hoito -suositusten lähteinä, ei niiden tunnettuus Suomessa ole kohonnut niiden ansaitsemalle tasolle.
Suomen Cochrane-keskus siirtyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta Lääkäriseura Duodecimiin vuonna 2017. Toiminnalle ei ole julkista rahoitusta, mutta Duodecim on silti päättänyt pyrkiä lisäämään Cochrane-katsausten tunnettuutta ja käyttöä maassamme. Yhtenä askeleena ryhdymme julkaisemaan suomeksi tiivistelmiä valikoiduista katsauksista. Kuukauden Cochrane -sarja alkaa tänään aivan viime aikoihin Työterveyslaitoksen johdolla toimineen Cochrane Work -ryhmän katsauksella, joka käsittelee toimenpiteitä istumisen välttämiseksi työpaikoilla. Artikkelin on kirjoittanut Jani Ruotsalainen, joka vuosien ajan toimi Cochrane Work -ryhmän toimituspäällikkönä.
Suomenkielinen Syyskuun 2019 Cochrane -tiivistelmä löytyy täältä. Tarkkaavainen lukija katsonee varsinaista katsausta todeten, että tutkimusta tosiaan tarvitaan lisää. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että työpaikoilla ei olisi järkevää lisätä liikuntaa. Miten se kannattaa tehdä, jää tämän katsauksen perusteella avoimeksi.
Vastaa