Sosiaali- ja terveydenhuollon asioinnin tueksi avatun Omaolo-palvelun avulla kansalainen voi arvioida omaa hoidon ja palvelun tarvettaan.
Kustannus Oy Duodecim on tuottanut palveluun viimeisimpään tutkimusnäyttöön perustuvia välineitä sairauden oireiden ja niiden edellyttämän hoidon arviointiin. Näiden oirekyselyiden perusteella vastaaja saa muun muassa arvion oireiden edellyttämän hoidon laadusta ja kiireellisyydestä.
Kalasataman terveysasemalla työskentelevien Sanna Lakoman (kuvassa oikella) ja Reetta Vanhasen ensivaikutelma Omaolon käytöstä on positiivinen. ”Omaolo on helppokäyttöinen. Oirearvioilla kerätyt esitiedot ovat hyvin kattavat ja tasalaatuiset verrattuna puhelimessa kirjattuihin esitietoihin. Reseptin kirjoittaminen Käypä hoito -suosituksen kriteerien mukaisesti onnistuu Omaolon tietojen perusteella näppärästi ja nopeasti, eikä tietoja tarvitse enää erikseen tarkistaa ja täydentää,” Sanna Lakoma kertoo.
”Ensimmäisenä palvelussa on otettu käyttöön oirearviot kolmesta aihealueesta: ylähengitystieinfektio, alaselkäkipu ja virtsatieinfektio. Suurin osa ylähengitystieoireiden tapahtumista on tullut hoitajien työjonoon ja alaselkäkipuoireiden tapahtumista fysioterapeuttien työjonoon. Lääkärinä olen oirearvion tulosten perusteella kirjoittanut reseptejä virtsatieinfektiopotilaille. Odotukset Omaolon laajenemisen ja käytön myötä tulevista hyödyistä ovat ainakin meidän erikoistuvien kesken käydyissä keskusteluissa olleet hyvin positiiviset,” Lakoma jatkaa.
”Tärkeää on viestiä Omaolosta tehokkaasti kaupunkilaisille niin, että yhä useampi pääsee hyödyntämään palvelua. Nähtäväksi jää, riittääkö tämä asiointitapa kansalaisille. Kun käyttö laajenee ja lisää sairauksia saadaan oirearvioiden piiriin, kertyy palvelun kehittäjille palautteen myötä tietoa ja kokemusta oirearvioiden toimivuudesta käytännössä,” Vanhanen kuvailee.
Omaolo
Omaolo on kehittyvä sähköisten palveluiden kokonaisuus, jossa hyödynnetään nykyaikaisia digikanavia osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupolkuja. Yhteydenpito ammattilaisten kanssa terveysasioissa helpottuu. Tarvittava tieto tulee olemaan niin asiakkaan kuin ammattilaisen käytössä ja kansalainen voi itse hallinnoida omia tietojaan. Ammattilaisen näkökulmasta rutiinitoimet vähenevät ja suurempi osa työajasta vapautuu asiakastapaamisiin. Oirearviokyselyyn vastannut asiakas tulee valmistautuneempana vastaanotolle ja ammattilaisen rooli muuttuu enemmän valmentavaan suuntaan.