Gutsy Go haastaa yläkoululaiset muutosagenteiksi omissa kaupungeissaan. Gutsy Go -menetelmä yhdistää pedagogian, median ja rauhantyön parhaan osaamisen, ja se on voittanut Suomen suurimman innovaatiopalkinnon.
Menetelmän tuloksena syntyy nuorten kehittämiä yhteiskuntarauhaa ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja, jotka ehkäisevät polarisaatiota ja konflikteja yhteisöissä. Duodecimin on mukana tukemassa hanketta ja toteuttamasta tutkimusta sen vaikuttavuudesta.
”Yläkouluikäisistä nuorista 10 % on muutaman vuoden takaisessa tutkimuksessamme kertonut olevansa jossain määrin kyynisiä. 18–25-vuotiaita tutkittaessa luku oli tuplaantunut 20 %: iin. Lääkäriorganisaationa meitä kiinnostaa kyynistymisen estäminen, koska kyynisyys lisää syrjäytymisen riskiä ja voi johtaa epäterveellisiin elämäntapoihin. Kyyninen ihminen ei keskimäärin näe, että omalla terveydellä olisi arvoa tai merkitystä,” Kustannus Oy Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustonen sanoo.
”Luonteenvahvuudet ovat tietyllä tavalla meidän kasvupotentiaaliamme, voimavarojamme ja hyveitämme. Niiden käyttäminen tuottaa iloa ja merkityksellisyyttä elämään. Luonteenvahvuuksia ei voi laittaa paremmuusjärjestykseen. Monet luonteenvahvuudet, kuten toiveikkuus, rohkeus ja myötätunto niin itseä kuin muita kohtaan, ovat vastalääkettä kyynisyydelle. Kuten myös kauneuden arvostus ja henkisyys,” Koulun terveyskirjaston päätoimittaja Katja Aktan-Collan sanoo. Hänen mukaan Gutsy Go -toiminta kannustaa luonteenvahvuuksien esiintuomiseen. Se luo tilanteita, jotka tulevat esiin eri tavalla kuin perinteisessä koulumaailmassa. ”Koulun terveyskirjastosta löytyy luonteenvahvuusaineistoa, jonka avulla omia vahvuuksiaan voi tunnistaa ja niitä voi harjoittaa,” Aktan-Collan jatkaa.
”Duodecim haluaa tehdä Gutsy Go:n kanssa yhteistyötä myös siksi, että kyse on uudesta ja kiinnostavasta menetelmäinnovaatiosta, jossa omia vahvuuksia voi oivaltaa tekemisen ja sosiaalisen kanssakäymisen kautta. Nuoret saavat laajan patteriston työelämätaitoja ja tunnistavat vahvuuksia, joita perinteinen koulussa suoriutuminen ei arvioi tai mittaa”, Mustonen summaa.