Ajankohtaiset

Kielihäiriöinen lapsi tarvitsee ajoissa aloitettua riittävää tukea

Kehityksellinen kielihäiriö vaikuttaa laaja-alaisesti toimintakykyyn, osallistumiseen, vuorovaikutukseen ja oppimiseen.

Mahdollinen kielellisen toimintakyvyn häiriö tulee huomioida myös, jos lapsella tai nuorella on vuorovaikutusongelmia, tunne-elämän häiriöitä tai käytöshäiriöitä. Riittävä ja varhain aloitettu toimintakyvyn tukeminen arjessa, kohdennettu kuntoutus sekä kielellisen oppimisen ja toimintakyvyn puutteiden huomioon ottaminen koulussa parantavat ennustetta. Kehityksellistä kielihäiriötä on aiemmin kutsuttu kielelliseksi erityisvaikeudeksi.

Päivitetyn Kielellinen kehityshäiriö Käypä hoito -suosituksen mukaan puheen ja kielen kehityksen ongelmien varhaiseen tunnistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota myös, jos lapsen perheeseen on kasaantunut hyvinvointia vaarantavia tai perheen sisäistä vuorovaikutusta heikentäviä tekijöitä, tai jos vanhemmilla tai päiväkodissa on huolta lapsen käyttäytymisestä. Diagnoosi perustuu, mikäli mahdollista, moniammatillisen työryhmän tutkimuksiin, kehityksellisen kielihäiriön toteamiseen ja muiden hidasta puheen ja kielen kehittymistä aiheuttavien tekijöiden pois sulkemiseen. Tukitoimet lapsen arjen toimintaympäristössä tulee aloittaa heti, kun on herännyt epäily kielellisen kehityksen viiveestä tai poikkeavuudesta. Tämä koskee myös monikielisessä ympäristössä kasvavia lapsia.

Kun vanhempien tai neuvolan tai varhaiskasvatuksen henkilökunnan havaintojen perusteella syntyy perusteltu epäily kielellisistä ongelmista, lapsi on lähetettävä puheterapeutin ohjaukseen 2–2,5 vuoden ikäisenä. Kielihäiriöiselle lapselle tulee laatia yhdessä huoltajien kanssa hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa asetetaan realistiset, selkeät, konkreettiset arjen toimintakyvyssä ja osallistumisessa näkyvät tavoitteet. Puheterapian kesto, intensiteetti ja toteuttamistapa tulee suunnitella yksilöllisesti osana kuntoutussuunnitelmaa. Lääkärin johtaman moniammatillisen työryhmän on arvioitava terapian vaikuttavuutta, eikä vaikuttamatonta terapiaa tule jatkaa.

Lue päivitetty Käypä hoito -suositus täältä »