Ajankohtaiset

Tiedotonta johtamista

Terveydenhuolto on tietobisnestä: toiminta perustuu lääketieteeseen ja hammaslääketieteeseen, tutkimustietoon siis. Muutenkin tieto on ihan keskeistä. Se voidaan luokitella vaikkapa kahteen isoon koriin, tarvitaan yleistä ja spesifistä tietoa. Tarvitaan kolmenlaista yleistä tai yleistettävää tietoa, siis muun muassa tuota tutkittua sellaista. Yleistettävää on myös tieto siitä, miten järjestelmä suoriutuu ja pääsee tavoitteisiinsa, siis tilastotieto. Yleistä on myös tieto erehdyksistä ja virheistä, kokemustieto. Sitten tarvitaan kahdenlaista spesifistä tietoakin, tietoa juuri tästä potilaasta ja juuri tästä terveydenhuollon yksiköstä.

Tiedolla johtaminen on päivän sana. Monenlaisia oppaita löytyy iso joukko, esimerkiksi Sitran, Kunta-IT:n ja Valtioneuvoston toimittamina. Jotta tiedolla voidaan johtaa, tarvitaan tietoa päätöksenteon tueksi. Tietoa on internet pullollaan ja asiantuntijoitakin piisaa, kaiken maailman dosenttien (ja professorien) lisäksi niitä itseoppineita. Tiedolla johtajat kaipaavat kuitenkin sopivaan muotoon koostettua indikaattoritietoa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on valtakunnan rekisteriviranomaisena sopiva taho miettimään terveyden ja hyvinvoinnin indikaattoreita. Tarkkaan on mietittävä, mitkä otetaan käyttöön, sillä sitä sitten saa, mitä mittaa, kuten professori Jerry Z. Muller videolla esitelmöi kirjansa perusteella.

Tiedon ohella toinen päivän sana on massadata (big data). Tiedon hierarkiassa lähdetään datasta, sitten tulevat ylemmillä portailla informaatio, tieto, tietämys ja viisaus. Massadata on enemmän kuin data, siis valtavan paljon dataa. Joka tapauksessa yleinen ajatus on, että massadatan avulla ratkaistaan vaikka mitkä ongelmat.

Tätä tulin tässä pohtineeksi, kun pian tulee täyteen puoli vuotta siitä, kun väitöskirjatutkijan harkittu ja täsmällinen tietopyyntö jätettiin erääseen organisaatioon. Organisaatio taas näyttää tehneen tietojärjestelmätoimittajan kanssa sellaisen sopimuksen, että organisaation tuottama (eli omistama) tieto pitää joka kerta erikseen pyytää järjestelmätoimittajalta, kun sitä tarvitaan. Ilmeisesti määrärahat tähän tiedon hankintaan on käytetty. Dataa siis on, jopa massadataa, mutta sen analysointi ja käyttö on tehty ylen hankalaksi.

Minna Kaila

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Professori Minna Kaila on Lääkäriseura Duodecimin valtuuskunnan puheenjohtaja.