Lääkärin työ muuttuu jatkuvasti, kun teknologia tulee lääkärin hyötykäyttöön, moniammatillisuudesta tulee arkipäivää ja potilaan asema vahvistuu. Muutokset ovat kuluttavia, niin paljon myönteistä kuin ne tuovatkin. Epävarmuus omasta ammattiroolista on tullut ammattiin liittyvän entisen epävarmuuden rinnalle.
Nuorella lääkärillä on oikeus hyvinvointiin ja ihmisenäkin kasvamiseen. Yhtä ratkaisua – tai yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua – ei ole nuoren lääkärin tukemisen turvaamiseksi. Työnohjaus on monesti paikallaan, samoin tarvitaan hyvää senioritukea arjen työssä. Työnohjausta ei kenties ole kuitenkaan mahdollista järjestää kaikille nuorille kollegoille, eikä oman ammattikunnan edustajia ehkä työnohjaajiksi riittäisikään. Lääkärin ammatissa on paljon omintakeista, jota muuhun ammattikuntaan kuuluvan työnohjaajan voi olla joskus vaikea tunnistaa. Työterveyshuolto ja luottamuslääkäritkin auttavat osaltaan nuorta kollegaa.
Mentorointi on yksi tapa tukea niin nuorta kuin kokeneempaakin ammattilaista. Monesti tukemista ja rinnalla kulkemista tarvitaankin juuri uran alussa. Suomen Ekonomiliitto on jo vuosikymmeniä sitten aloittanut mentoroinnin nimenomaan auttaakseen alansa ammattilaisia uriensa alkutaipaleilla, ja muissakin ammattikunnissa on herätty käyttämään kokeneempia kollegoita voimavarana.
Joissakin maamme lääketieteellisissä tiedekunnissa on mentoroitu perusopintojen opiskelijoita jo pitkään. Teemallisena, tavoitteellisena ja rakenteistettuna mentorointi palvelee osaltaan opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamista. Tiedekuntien tavoite on kasvattaa tietäviä, taitavia ja hyvinvoivia ammattilaisia työskentelemään ihmisten hyväksi. Opiskelijan ääntäkin on kuultava herkällä korvalla, mihin mentoreilla on hieno mahdollisuus. Voisiko mentorointi olla myös Duodecimin paikallisyhdistysten toimintaa?
Olisiko aika käynnistää nuorten lääkärien mentorointi? Muun muassa tätä pohditaan Duodecimin XXIV Osaamisen kehittämisen seminaarissa, jonka teemana on mentorointi. Seminaari järjestetään torstaina 26.4. Helsingissä.
Tule keskustelemaan ja kuuntelemaan!
Outi Kortekangas-Savolainen
Kirjoittaja on Duodecimin koulutusvaliokunnan jäsen.
Vastaa