Ajankohtaiset

Diabetes-suositusten perheen uusi jäsen on Insuliininpuutosdiabetes-suositus

Diabetes-suositusten perheen uusi jäsen on Insuliininpuutosdiabetes

Diabeteksen Käypä hoito -suositukseen on vuoden 2018 päivityksessä lisätty insuliininpuutosdiabeteksen osuus, Diabetes-suositusta on hieman päivitetty ja kokonaisuus on jaettu kahdeksi eri suositukseksi.

Uuden suosituksen nimi on ”Insuliininpuutosdiabetes”, vaikka diabetes on vanhastaan jaettu oletetun etiologiansa mukaan tyypin 1 ja tyypin 2 muotoihin. Nämä edustavat kuitenkin diabeteksen ääripäitä, ja useilla potilailla on molempien pääryhmien piirteitä. Osalla tyypin 2 diabetesdiagnoosin saaneista on merkittävä insuliininpuute, joka saattaa ilmetä vasta ajan myötä. Uudessa Insuliininpuutosdiabetes -suosituksessa linjataan niiden potilaiden hoitoa, joilla on tyypin 1 diabetes tai siihen verrattava tila (sekundaariseen, tyypin 2, monogeeniseen tai muuhun diabetekseen liittyvä merkittävä insuliininpuute).

Luokitusta tärkeämpää on kuitenkin huomioida diabeteksen vaikeusaste ja pyrkiä komplikaatioita tehokkaasti ehkäisevään hoitoon. Insuliininpuutosdiabetes- ja Diabetes-suosituksiin onkin lisätty runsaasti käytännön hoito-ohjeita ja lisätietoaineistoja mm. insuliinihoidon säädöstä, hypoglykemiasta, liikunnasta, ruokavaliosta sekä eri elämäntilanteista. Omahoidon ja elintapojen ohjauksen sekä kuntoutuksen merkitystä korostetaan ja elämänlaatu sekä psyykkinen hyvinvointi on nostettu tärkeiksi hoidon tavoitteiksi. Nämä ovat tärkeitä, koska niiden avulla voidaan tukea sairastuneen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia, ehkäistä hyper- ja hypoglykemioista johtuvia oireita ja ehkäistä niin akuutteja kuin pitkäaikaisiakin komplikaatioita.

Makrovaskulaarikomplikaatiot ovat diabeetikoiden merkittävin kuoleman ja sairastavuuden syy. Niiden ehkäisemiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista riskitekijöiden (mm. dyslipidemia, kohonnut verenpaine, tupakointi, hyperglykemia, psykososiaaliset riskitekijät) hoitoa moniammatillisen ohjauksen ja tuen sekä lääkehoidon avulla.

Insuliininpuutosdiabeteksen hoidonohjaus ja hoito vaativat erityisosaamista ja moniammatillista verkostoa eri elämäntilanteissa ja sairauden eri vaiheissa. Hoidonohjauksesta vastaa diabeteshoitaja. Hyperglykemian hoidon intensiivisyys on ratkaistava yksilöllisesti niin, että otetaan huomioon omahoidon voimavarat, hypoglykemiaherkkyys, sairauden vaihe, muut sairaudet ja odotettavissa oleva elinikä.

Insuliinihoito voidaan toteuttaa perusinsuliini-, ateriainsuliini- tai monipistoshoidolla tai sekoiteinsuliinihoidolla. Yksilöllisesti asetettuihin glukoositavoitteisiin tulee pyrkiä aktiivisesti, ja insuliininpuutosdiabeteksen hoidossa niihin pääsemiseksi tulee aktiivisesti tarjota modernin hoidon (pumppuhoito ja sensoroinnit) tarjoamia mahdollisuuksia niistä hyötyville. Tyypin 1 diabeteksen hoitotulokset eivät nykyisellään vastaa nykyaikaisen hoidon ja verenglukoosin seurantaan ja hoitoon kehitetyn tekniikan antamia mahdollisuuksia. Uuden ns. flash-glukoosisensorin käytöstä hyötyy todennäköisesti suuri osa insuliininpuutosdiabeetikoista.

Erityissyitä käyttää jatkuvaa glukoosisensoria flash-sensorin sijaan ovat vakavien hypoglykemioiden esiintyminen hoidon optimoinnista huolimatta ja hypoglykemian varoitusoireiden puuttuminen, jolloin potilas hyötyy sensorin hälytyksistä ja sensoripumppuun yhdistettynä automaattisesta insuliininsyötön katkaisusta.

Tutustu insuliininpuutosdiabeteksen suositukseen.