Ajankohtaiset

Implementoinnin teoriaa, tarinoita ja työkaluja

Onnistunut implementointi perustuu teoriaan, on huolella suunniteltu ja riittävällä intensiteetillä toteutettu. Implementointi on yhteistyötä, ja onnistunut yhteistyö vaatii yhteisen tavoitteen.

”Implementoinnin suunnitteluun kannattaa panostaa, hyvin tehtynä se vaatii ison panostuksen. Suunnitteluvaiheessa ongelman ymmärtäminen on tärkeämpää kuin menetelmät, jotka valitset. Huolellisen suunnittelun jälkeen varmista, että viet muutosta eteenpäin riittävällä energialla ja intensiteetillä. Lopuksi ota opiksi prosessista; analysoi jo projektin aikana ja etenkin lopuksi, mitä opit implementoinnista tälle kohderyhmälle tässä ympäristössä.”

Näin tiivisti kolme tärkeintä oppiaan implementointihankkeista terveydenhuoltotutkimuksen ja implementointitieteiden professori Michel Wensing Käyvän hoidon ja Kelan järjestämässä seminaarissa marraskuussa 2017. Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja -seminaari oli Käyvän hoidon Kuntoutussuositusten implementointi -hankkeen päätöstilaisuus.

Seminaarissa professori Wensing loi pikakatsauksen implementointitutkimuksen lukuisiin teorioihin. Wensingin tarinoiden perusteella käytäntö on kuitenkin tiukkaa teoriaa ja tutkimusmenetelmiä monimutkaisempi kokonaisuus.

Todellisuudessa implementointiprojekti ei olekaan johdonmukaisesti etenevä hanke: selkeä aloituspäivä saattaa puuttua, projekti kehittyy hiljalleen ja muutos tapahtuu vähitellen. Siksi muutosta on myös vaikea arvioida yhtenä ajankohtana. Tutkijan on vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta, tunnistaa yksittäisen toimenpiteen merkitystä muutokselle. Meillä ei ole riittävästi tietoa siitä, miten organisaatioon ja ympäristöön liittyvät tekijät vaikuttavat lopputulokseen.

Niin – implementointia ja implementointitutkimusta tehdään arjessa. Miksi siis välittää teorioista? Teorioita professori Wensing tarjosi työkaluksi. Tutkimus, ja hankekin, tarvitsee lähtökohdakseen hypoteesin, joka ohjaa menetelmiä, mittauksia ja tulosten tulkintaa. Tietoa pitää lisätä järjestelmällisesti, jotta tutkimustulokset saadaan käyttökelpoisiksi: ”nothing is so practical as a valid theory”.

Seminaarin toisen pääpuhujan, professori Marja Mikkelssonin, puheenvuoron jälkeen jäin pohtimaan sitä, että kuntoutus on yksi terveydenhuollon monimutkaisimmista ympäristöistä. Onko kuntoutus hoitoketjun viimeinen osa, osa hoitoa vai rinnakkainen hoidon kanssa? Omat erityishaasteensa tuovat kuntoutujan keskeinen rooli ja mukana olevien ammattilaisten ja organisaatioiden moninaisuus sekä usein pitkä kuntoutusprosessi.

Kuntoutuksen implementointitutkimukset ovat tärkeitä, koska monien sairauksien, kuten aivoinfarktin, muisti- ja keuhkosairauksien, osalta kuntoutuksen vaikuttavuudesta on näyttöä. Mikkelsson kannustikin ammattilaisia ja johtajia kaikilla terveydenhuollon tasoilla sitoutumaan kuntoutuksen implementointiin sote-uudistuksen aikana.

Mitä opeistamme haluan jakaa kanssanne nyt, kun yhteistyöhanke Kelan kanssa kuntoutuksen huomioimisesta Käypä hoito -suosituksissa on päättymässä? Hankkeesta on tiedotettu toistuvasti muun muassa uutiskirjeissämme, esityksissämme, Käypä hoito ‑sivustolla ja sosiaalisessa mediassa. Se on ollut asialistalla jokaisessa toimituksemme kokouksessa. Päätös on ollut hyvä! Paraskaan viestintä ei toki pelasta tilannetta, jos muutos on toteutettu huonosti. Se kuitenkin mahdollistaa muutoksen sujumisen. Siis viestikää, viestikää ja viestikää! Näin mekin jatkamme – stay tuned!

Raija Sipilä

—————————————————————————–

 Käypä hoito -toimitus järjesti Kelan kanssa yhteistyössä toteutetun Kuntoutussuositusten implementointi ‑hankkeen päätösseminaarin 23.11.2017. Tutustu ”Implementointi – teoriaa, tarinoita ja työkaluja” seminaarin luentoesityksiin ja lue lisää hankkeesta Käyvän hoidon uutiskirjeestä.

Seuraa Käyvän hoidon uutisia Duodecimin Facebook-, Twitter-, LinkedIn- ja Instagram-tileillä.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

LT Raija Sipilä on Käypä hoito -toimituksen toimituspäällikkö.