Ajankohtaiset

Ajatuksia puolueettomasta asiantuntijuudesta

Lääkärillä on aina eettinen velvoite toimia puolueettomasti ja potilaan parhaaksi. Tämä lääkärin työn ohjenuora on hyvä palauttaa mieleen nyt, kun julkisuudessa käydään keskustelua lääkäreiden ja Käypä hoito -suositusten laatijoiden etiikasta (SK 19.9., Lääkäriliiton blogi 20.9.).

Lääkkeet ovat oleellinen osa sairauksien hoitoa. Asiantuntevien lääkäreiden osallistuminen lääkkeiden käyttöön liittyviin tutkimuksiin ja koulutukseen mahdollistaa tarpeellisen tiedon siirtymisen terveydenhuollon ja lääketeollisuuden välillä ja potilastyöhön.

Tämä vuorovaikutus ei ole lähtökohtaisesti epäeettistä, mutta sen on tapahduttava avoimesti.

Lääkäriseura Duodecim pitää lääkäreiden taloudellisiin sidonnaisuuksiin liittyvää avoimuutta ehdottoman tärkeänä ja pyrkii omalta osaltaan edistämään alan avoimuuden lisääntymistä. Duodecim on jo vuosien ajan julkaissut Aikakauskirja Duodecimin ja Käypä hoito -suositusten kirjoittajien sekä koulutustilaisuuksien luennoitsijoiden sidonnaisuusilmoitukset.

Käypä hoito -suosituksia laaditaan hoitopäätösten tueksi lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille. Niiden tavoite on auttaa lääkäriä käytännön työssä ja kehittää potilaan saaman hoidon laatua.

Suositukset laaditaan määritellyn prosessin mukaisesti, joka on avoimesti kuvattu Käyvän hoidon sivuilla. Suositusten tärkeimmät kohdat perustellaan näytönastekatsauksilla, joissa kuvataan keskeisen tutkimuskirjallisuuden tulokset, luotettavuus ja sovellettavuus Suomeen. Suositukset käyvät ennen niiden julkaisemista läpi laajan lausuntokierroksen, ja kaikki Käypä hoito -suositusten kannanotot ovat koko työryhmän hyväksymiä.

Käypä hoito -suositusten tekijät ilmoittavat suosituksen julkaisua edeltävien kolmen vuoden ajalta sellaiset taloudelliset tai muut merkittävät sidonnaisuudet, joilla voisi olla merkitystä hoitosuosituksen sisältöön tai jotka saattaisivat vaikuttaa siihen, miten lukijat vastaanottavat ja ymmärtävät kirjoituksen. Nämä tiedot sidonnaisuuksista julkaistaan kunkin Käypä hoito -suosituksen yhteydessä.

Nyt käynnissä olevaan keskusteluun liittyen on syytä todeta, että depression Käypä hoito -suosituksen työryhmän puheenjohtajalla professori Erkki Isometsällä ei saamiemme tietojen mukaan ole sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen.

Käypä hoito -suositusten laatijoiden mahdolliset sidonnaisuudet lääketeollisuuteen on tärkeä aihe. Teemme parhaamme varmistaaksemme yhteistyön läpinäkyvyyden, silloin kun sitä on. Jokaisessa Käypä hoito -työryhmässä on aina mukana myös näyttöön perustuvan lääketieteen menetelmäasiantuntijoita, joilla ei ole taloudellisia sidonnaisuuksia. Muita keinojamme varmistaa suositusten luotettavuus ja riippumattomuus on kuvattu verkkosivuillamme.

Suositustyöryhmien lääkärijäsenet toimivat Lääkäriliiton eettisten sääntöjen puitteissa, joiden mukaan: ”Todistuksia ja lausuntoja antaessaan lääkäri toimii yhteiskunnan hyväksymänä puolueettomana asiantuntijana. Lausunnon on perustuttava huolellisen lääketieteellisen arvioinnin antamiin objektiivisiin havaintoihin sekä niiden ja taustatietojen kriittiseen tarkasteluun”.

Käypä hoito -toiminta on julkisesti arvioitavaa ja pyrimme entisestään kehittämään hoitosuositusten riippumattomuutta muun muassa tämän arvioinnin perusteella. Yhtä tärkeää on sitouttaa Käypä hoito -suositusten laatimiseen mukaan parhaat suomalaiset asiantuntijat – potilaiden parhaaksi.

Jorma Komulainen

One response to “Ajatuksia puolueettomasta asiantuntijuudesta”

  1. Äidille lähestymiskielto sanoo:

    Entä sosiaaliset sidonnaisuudet? Ei ole kovin harvinaista, että esim. lääke-edustaja on äiti joka haluaa kurittoman ja ehkä masentuneen/ahdistuneen nuoren kontrolliin, ennen poliisin väliintuloa.

    Tällöin hoidon perusteet sinänsä voivat toteutua, mutta äidin lääkärikaveri on puolueellinen koska tuntee myös lapsen/nuoren ja tunteet vaikuttavat asiaan.

    Tällöin huoli ei ole enää vain ammatillista.

    Kun esim kiilataan jonon ohitse hoitoon, nuori kokee vääryyttä koska tietää tilanteen ja oletamme että nuori ei halua sitoutua hoitoon ja ehkä perusteetkasn eivät lopulta täyttyisi jos ei asiaa hieman ”viilattaisi”.

    Sinänsä pieni luikuripeli, voi poikia ahdistuneen ja yhteiskuntaa halveksuvan ihmisen. Kun vielä kapinointi jatkuu osastoilla, on peli hoidon kannalta menetetty.

    Potilassuhteen prioriteetti ei ole lääkkeet vaan luottamus.

    Tällöin hoito on jo tuhottu, kun potilas ei voi luottaa viranomaisen toimivan vain virkansa puitteissa.

    Lääkäreiden tulisi velvoitteella ilmoittaa rekisteriin sosiaaliset suhteet jotka saattavat vaikuttaa työhön.

    Jos ilmoitusvelvollisuutta ei noudateta ja vasta jälkeenpäin käy ilmi sosiaaliset sidonnaisuudet: tällöin se olisi vakava virkavirhe, kun asia on tarkoituksella salattu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

LT, dosentti Jorma Komulainen on Käypä hoito -toimituksen päätoimittaja.