Lääketieteen opetuksen uudet tuulet – AMEE on pian täällä

Elokuun lopussa kansainvälinen lääketieteen opetuksen ja koulutuksen AMEE:n konferenssi rantautuu ensi kertaa Suomeen.

Konferenssiin on tulossa lähes 4000 osallistujaa 90 maasta. Tämän vuoden teemana Helsingin Messukeskuksessa on ”The Power to Surprise”, joten on lupa odottaa jotakin elämyksellistä.

Paikallisen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, professori Minna Kaila valottaa, miksi AMEE-konferenssiin kannattaa tulla:

– Osallistuja saa loistavan kattauksen opetuksen tutkimuksen uusia tuulia ja tuloksia, aivan ihkauusia vielä muuten julkaisemattomiakin opetusmenetelmiä ja pääsee työpajoissa myös kokeilemaan näitä. Hyviä malleja luentojen pitämiseen, interaktiivisuuteen ja kuvan käyttöön, hassutteluun ja musiikkiin, ja kun teemana on ”The Power to Surprise”, niin myös yllätyksiä odotettavissa. Intensiivistä vuorovaikutusta ja hienoja iltatilaisuuksia… lopulta hienointa on tietysti uusien tuttavuuksien tekeminen ja vanhojen vahvistaminen, vertaistuki ja vertaisoppiminen, tiedon vaihto, inhimillinen vuorovaikutus samanlaisten ilojen ja haasteiden parissa työskentelevien kanssa.

Entä missä olemme Suomessa edelläkävijöitä?

– Tavallisesti suomalaisia osallistujia on ollut noin 70, tänä vuonna ollaan yli nelinkertaisessa luvussa, kun suomalaisia on tulossa yli 400. Se kertoo ensinnäkin opetusosaamisen arvostuksesta ja toisaalta motivaatiosta jatkuvaan ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen. Kyllä verkkomaailma monine erilaisine versioineen on Suomessa pitkällä.

Mitä Suomi voi viedä maailmalle ja päinvastoin mitä suomalaiset voivat oppia maailmalta?

– Konferenssin järjestäminen on edennyt erinomaisen hyvällä sykkeellä ja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Innostus on ollut suuri ja se näkyy myös osallistumisaktiviteetissa. Suomalaisten pitää nyt hyödyntää tämä tilaisuus ja ottaa irti kaikki mahdollinen, jotta voimme parantaa lääketieteen opetusta tässä maassa entisestään. Kun ollaan liikkeellä näinkin isolla joukolla, niin mahdollisuudet ovat hyvät. Konferenssin ohjelmakirjassa on melkein 150 sivua ja abstraktikirjassa lähes 900, sessiota enemmän kuin koskaan rinnakkain ja peräkkäin. Lisämahdollisuus osallistua AMEE:seen on viikonloppuna ennen varsinaista konferenssia järjestettävä 4. Faculty Development -konferenssi, sekä konferenssin jälkeen Tampereella Interprofessional Skills Training Symposium.

Mikä on tämän hetken trendi lääketieteen koulutuksessa? Onko tiedossa jokin menetelmä, jolla on erityisesti vaikuttavuutta?

– Kyllä iso kysymys ovat verkkoaineistot, verkkokurssit, verkkokirjat – ylipäänsä e-learning ja miten sitä kannattaa käyttää. Missä se on hyvä, keille se sopii, miten kombinoidaan läsnäolo-opetukseen tai lähiopetukseen. Miten e-learning mahdollistaa vaikka ryhmätyöt ja tiedon jakamisen ja vaihdon uusin ja vanhoin tavoin. Miten lääkärinä, hammaslääkärinä, hoitajana, fysioterapeuttina olemista ja terveydenhuollon ammatteja voi oppia verkossa? Mitä tästä tiedetään, mitä uusia tutkimustuloksia asiasta on? Hype on kova, entä näyttö?

– Flipped classroom -menetelmässä luetaan ennalta aineistoa verkosta, katsotaan videoita ja voidaan tenttiäkin, jonka jälkeen lähiopetuksessa kysytään ja keskustellaan jo saavutetun tietopohjan perusteella. Älypuhelinsovellukset ja mobiilioppiminen yleensä ovat tulleet perinteisen oppimisen rinnalle. Paljon on näissä vielä tutkittavaa ja vaikuttavuustietoa saadaan odottaa. Sitä kertyy kyllä ja esimerkiksi Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat ovat mainiossa asemassa tässä suhteessa, kun jo viidettä vuotta kaikki uudet opiskelijat saavat opiskelun aloittaessaan iPadin.

– Erikoistumiskoulutuksen kanssa tekemisissä olevia kiinnostaa CBME, competency based medical education, ”osaamisperustainen koulutus”, joka on pätevyyteen perustuva koulutus ja arviointi samassa. Kannattaa perehtyä myös käsitteeseen EPA, entrustable professional activities, jonka Leila Niemi-Murola suomensi Duodecimin kirjoituksessaan Luotettavasti Osoitettu Pätevyys (Luotettavasti osoitettu pätevyys, EPA, uudistaa erikoislääkärikoulutuksen käytäntöä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2017;133(1):77-83).

– Erikoistumiskoulutusta ollaan uudistamassa, ja yksi keskeisiä ajatuksia on lopettaa osaamisen mittaaminen ajalla ja sen sijaan arvioida saavutettu osaamistaso. Erikoislääkäriksi valmistuisi siis saavutettuaan riittävän osaamisen, ei oltuaan töissä viisi tai kuusi vuotta.

Mistä aiheesta lääketieteen koulutuksessa ihan kaikkien tulisi kuulla?

– Otan esille tällaisen vakavan mutta äärimmäisen tärkeän aiheen kuin opiskeluun liittyvä stressi, opiskeluriskit ja suojatekijät. Mitä tiedetään lääketieteen ja muiden alojen opiskelijoista? Sairastavuus, sairastaminen, psyykkiset ongelmat, päihteet? Onko olemassa tapoja potilasturvallisuuden varmistamiseen niissä hyvin harvinaisissa tapauksissa, joissa uhka on olemassa? Ja ennen kaikkea, mitä malleja ja toimintatapoja on olemassa ja käytössä muualla tunnistaa pulaan joutumassa olevia, opiskelussa vaikeuksia kohtaavia, ja sitten tukea ja auttaa eteenpäin.

 

AMEE:n paikallisen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, professori Minna Kaila


Konferenssi alkaa perinteiseen tapaan jo perjantaina 25.8., kun pre-konferenssi 4th Faculty Development pyörähtää käyntiin monine työpajoineen 25.–26.8. Messukeskuksessa. Post-konferenssi Interprofessional Skills Training Symposium järjestetään Tampereella 31.8.–1.9.2017.

AMEE-näyttelyssä osastolla S9 pääset tutustumaan kaikkeen siihen, mitä Duodecim, Lääkäriliitto ja ProMedico tekevät lääketieteen oppimisen ja koulutuksen edistämiseksi.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan tästä AMEE:n (An International Association for Medical Education) sivuilla.

Mikäli et pääse osallistumaan AMEE-konferenssiin, voit seurata tapahtumaa täältä.

Voit seurata tapahtumaa sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #amee2017.