Lausunto: Alkoholijuomien saatavuuden lisääminen heikentää väestön terveyttä ja hyvinvointia ja lisää terveyseroja

Sosiaali- ja terveysministeriö
Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi alkoholilain kokonaisuudistukseksi 22.11.2016 (STM075:00/2011)

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim on hyvin huolissaan hallituksen esityksestä alkoholilain uudistamiseksi ja sen vaikutuksista suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Käytettävissä oleva tieteellinen näyttö osoittaa yksiselitteisesti, että lakiesityksen keskeiset muutokset tulevat selkeästi heikentämään kansanterveyttä, lisäämään sairastavuutta ja kuolleisuutta ja sosiaalista pahoinvointia. Tämä todetaan myös lakiesityksen perustelu- ja vaikutusarviointiosissa.

Valittu alkoholiteollisuus- ja kauppapoliittinen linja on täydellisessä ristiriidassa hallituksen itsensä asettamien yleisten ja myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteiden kanssa.

Merkittävin muutos huonompaan olisi väkevämpien alkoholijuomien tuominen vähittäismyyntiin kauppoihin, kioskeihin ja huoltamoihin. Väkevämpien alkoholijuomien saatavuus lisääntyisi valtavasti ja siitä seuraisi myös kulutuksen lisääntyminen. Myös luvallisten anniskelupaikkojen oikeus enintään 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien juomien vähittäismyyntiin on omiaan lisäämään alkoholin kulutusta.

Alkoholi ja sitä sisältävät juomat ovat tällä hetkellä vakavin yksittäinen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin uhkatekijä Suomessa. Alkoholi ja tupakka aiheuttavat nykyisin suurimman osan terveyden eriarvoisuudesta eri väestöryhmien välillä. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan haittojen vähentämiseksi tarvitaan toimia, jotka kohdistuvat sekä väestöön (verotus, saatavuuden ja mainonnan rajoitukset) että suurkuluttajiin (esimerkiksi terveydenhuollon mini-interventiot). Alkoholiteollisuuden ehdottama terveysinformaation ja -valistuksen lisääminen on jo pitkään ja toistuvasti tutkimuksissa osoitettu tehottomaksi alkoholihaittojen vähentämisessä.

Duodecim aloitti vuoden 2016 syksyllä tarttumattomien sairauksien ehkäisyyn liittyvän konsensuslausuman valmistelun. Tällä halutaan esittää Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon keinoja tavoitella Maailman terveysjärjestön WHO:n laatimia tavoitteita tarttumattomien sairauksien riskitekijöiden vähentämiseksi. Nämä perustuvat YK:n yleiskokouksen vuonna 2011 tekemiin terveyspoliittisiin linjauksiin. Alkoholi on keskeinen tarttumattomien sairauksien riskitekijä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien mahdollisuudet vaikuttaa merkittävällä tavalla alkoholin käytön seurauksiin ovat rajalliset ja pääsääntöisesti korjaavia. Alkoholia käsitelleen konsensus-työpajan yleiset johtopäätökset olivat seuraavat:

Kestävää alkoholipolitiikkaa tulee tehdä terveyden ehdoilla. Alkoholipolitiikalla on keskeinen rooli haitallisen alkoholin kulutuksen vähentämisessä. Vaikuttamalla alkoholin hintaan, saatavuuteen sekä näkyvyyteen ja markkinointiin, voidaan vaikuttaa suoraan alkoholin kulutukseen ja alkoholihaittoihin. Aloittamisen ehkäisyssä tärkeä rooli on myös ikärajavalvonnalla. Suomalainen alkoholipolitiikka on ollut terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta poukkoilevaa. Välillä esillä ovat vahvemmin teollisuuden ja elinkeinoelämän intressit, välillä terveyden edistämisen näkökulmat. Alkoholipolitiikkaa tulisi kuitenkin tehdä kuten tupakkapolitiikkaakin, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Samalla tulisi edistää tutkimustietoon perustuvaa (evidence based) alkoholipolitiikkaa. Alkoholiteollisuuden ja elinkeinoelämän edustajien osallistuminen alkoholipolitiikan suunnitteluun virkamiestasolla on kyseenalaista. Lisäksi terveys kaikissa politiikoissa -periaatteen mukaisesti on tärkeää, että julkisessa päätöksenteossa huomioidaan päätösten vaikutusten ennakkoarviointi – myös terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta – ja päätösten vaikutuksia terveydelle ja hyvinvoinnille seurataan.

Ilman suuria alkoholipoliittisia päätöksiä väestön juomatavoilla sekä alkoholin kulutus- ja haittatilastoilla on taipumus pysyä ennallaan eikä muuttua itsestään parempaan suuntaan. Vuosikymmeniä jatkunut alkoholijuomien saatavuuden ja juomavalikoiman paraneminen ei ole oleellisesti muuttanut suomalaista juomakulttuuria.

Lakiesityksen perusteluissa esitetään myös vaihtoehtoja alkoholipoliittisiksi uudistuksiksi. Mielestämme näistä varteenotettavin on kokonaisuus, jossa säilytetään nykyiset alkoholilainsäädännön periaatteet ja samalla pyritään siirtämään alkoholijuomien kulutusta anniskelupaikkoihin. Alkoholijuomien vähittäismyyntiä koskevia säännöksiä ei muutettaisi toteutettua aukioloaikojen vapauttamista enempää, mutta anniskelua rajoittavia normeja purettaisiin. Tällaisessa vaihtoehdossa alkoholin kokonaiskulutus ja haitat eivät todennäköisesti lisääntyisi, mutta uudistus suuntaisi kulutuskysyntää merkittävämmin ravintola-alalle. Tämä saattaisi ajan myötä parantaa edellytyksiä alkoholikulttuurin muuttumiselle vähemmän haitalliseksi.

Lakiesityksen vaikuttavuusarvion kohdassa 4.3 Muut yhteiskunnalliset vaikutukset, Sosiaali- ja terveysvaikutukset, todetaan osuvasti:

Uudistuksen pitkän aikavälin yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat sekä käytännössä että periaatteellisella tasolla suuret. Alkoholijuomien saatavuuden tietoinen lisääminen heikentää välittömästi väestön terveyttä ja hyvinvointia ja lisää terveyseroja. Näiden haitallisten vaikutusten korjaaminen sosiaali- ja terveyspalveluilla paitsi maksaa yhteiskunnalle myös suuntaa käytettävissä olevia hoitoresursseja pois muista palveluista. Erityisen ongelmallista on, että uudistuksen vaikutuksia ei välttämättä voida korjata peruuttamalla haitallisiksi osoittautuneita muutoksia.

Helsinki 16.1.2017

Markku Savolainen, hallituksen puheenjohtaja; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Matti Rautalahti, pääsihteeri; Suomalainen Lääkäriseura Duodecim