Alkoholin kulutus on suorassa suhteessa saatavuuden helppouteen ja hintaan. Suomalaisten alkoholin kulutus on merkittävästi lisääntynyt joka kerta kun alkoholijuomien hintoja on laskettu verotusta vähentämällä tai saatavuutta on lisätty vähittäismyynnissä. Lue Duodecimin pääsihteerin Matti Rautalahden kirjoitus ajankohtaisesta aiheesta.
Alkoholijuomat eivät ole mitään tavallisia kuluttajatuotteita, sillä niiden käyttöön liittyy useiden vakavien sairauksien ja erilaisten sosiaalisten ongelmien vaara. Terveydenhuollon naisasiakkaista joka kymmenes ja miesasiakkaista joka viides on alkoholin ongelmakäyttäjä.
Lukuisissa eri maissa tehdyissä selvityksissä tehokkaiksi alkoholin kulutukseen vaikuttamisen keinoiksi on todettu verotuksella ohjattu hintapolitiikka, valvotut ikärajat ja saatavuuden rajoittaminen. Vaikuttamattomiksi keinoiksi on vastaavasti todettu viestintäkampanjat. Siksi juuri nyt turuilla ja toreilla kampanjoivat alkoholiteollisuuden puhemiehet ja -naiset huutavat kampanjoiden puolesta ja todellisia tehokeinoja vastaan.
Keskioluen myynnin vapauduttua ja monien muiden alkoholituotteiden myyntirajoitusten lievennyttyä lähes 50 vuotta sitten juomien kulutus ja alkoholiperäiset kuolemat kaksinkertaistuivat. Seuraava suuri alkoholilain muutos 20 vuotta sitten vähensi edelleen rajoituksia, lisäsi kulutusta ja jälleen alkoholikuolemien määrä kaksinkertaistui. Alkoholiveron pienentäminen 12 vuotta sitten lisäsi melkein heti alkoholin kulutusta ja tilastoissa näkyi erityisesti alkoholiperäisten tapaturmakuolemien lisääntyminen.
Alkoholi on myös keskeinen terveyserojen syy. Alkoholi tappaa Suomessa ja monissa Euroopan maissa pienituloisia ja vähän koulutettuja. Suomessa alkoholikuolleisuus on vähiten koulutetuilla kolme kertaa suurempaa kuin korkeimmin koulutetuilla. Terveyden eriarvoisuuden taustalla on elinolojen, elintapojen ja psyykkisten tekijöiden yhteisvaikutus, jonka alkoholi sitoo yhteen.
Viime vuosina olemme saaneet parempia uutisia. Nuorten alkoholin kulutus on laskenut ja monet nuoret eivät juo lainkaan alkoholijuomia. Myös kokonaiskulutus on laskenut. Ajanjaksolle osuu myös neljä alkoholiveron ja sen seurauksena hintojen korotusta.
Julkisuudessa esiin nostettu ja joidenkin poliitikkojen populistisesti kannattama ajatus vähittäistavarakaupassa myytävien alkoholituotteiden myyntiajan pidentämisestä ei ole kansanterveyttä ja hyvinvointia edistävää alkoholipolitiikkaa.
Tuoreen selvityksen mukaan myöskään suomalaiset itse ei halua löysempää otetta alkoholiin. Veikko Vennamoa lainatakseni, ”Kyllä kansa tietää!”
Matti Rautalahti
Pääsihteeri