Vetoomus kansallisten Käypä hoito -suositusten tulevaisuuden turvaamiseksi

Olemme huolissamme kansallisten Käypä hoito -suositusten tulevaisuudesta!

Suomalainen Lääkäriseura Duodecim yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa on 20 vuoden ajan laatinut ja ylläpitänyt kansallisia näyttöön perustuvia Käypä hoito -suosituksia. Työhön on ilman taloudellista korvausta osallistunut 1 400 terveydenhuollon huippuasiantuntijaa. Terveydenhuollon ammattilaisten ja väestön käytössä on runsaat 100 Käypä hoito -suositusta, joita käyttäjät arvostavat, jotka vaikuttavat hoitopäätöksiin, ja jotka osaltaan ylläpitävät suomalaisen terveydenhuollon toimijoiden korkeaa osaamista, hoitopäätösten laatua ja kansalaisten terveyttä.

Vuodesta 2011 alkaen Käypä hoito -toiminta on ollut riippuvainen sen saamasta valtionavusta, joka kattaa noin kaksi kolmasosaa toiminnan kustannuksista. Vuonna 2011 valtionavustuksen määrä oli 1,15 miljoonaa euroa. Viimeisten kolmen vuoden aikana valtionavun määrä on euromääräisesti koko ajan laskenut niin, että vuonna 2015 se on 977 000 euroa (15 % alenema). Valtionavun vähenemisestä johtuen vuosittaisten Käypä hoito -suositusten määrä laskee aiemmasta 20–25 julkaisun tasosta noin 15 vuosittaiseen julkaisuun. Vuodesta 2016 alkaen se tulee näkymään käytössä olevien ajanmukaisten Käypä hoito -suositusten määrän vähenemisenä nykyisestä runsaasta sadasta suosituksesta 70–80 suositukseen.

Kansainvälisesti katsoen Käypä hoito -suosituksia, kiitos suuren vapaaehtoistyön määrän, laaditaan ja ylläpidetään huomattavan vähäisin kustannuksin. Riippumattomana toimijana Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, maamme suurin tieteellinen yhdistys, on osaava, uskottava ja arvostettu toimija. Suomalaiset lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät Käypä hoito -suosituksia hoitopäätöksissään, ja ne ovat oleellinen osa terveydenhuollon tieto-ohjausta.

Vetoamme suomalaisen terveyspolitiikan päättäjiin sen puolesta, että valtiovalta turvaa Käypä hoito -toiminnan tulevaisuuden palauttamalla sen saaman valtionavustuksen vuoden 2011 tasolle.

Kari-Matti Hiltunen
Dosentti, johtava ylilääkäri
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen yliopistollinen sairaala

Samuli Saarni
Johtajaylilääkäri
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Turun yliopistollinen sairaala

Markku Mäkijärvi
Johtajaylilääkäri
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Helsingin yliopistollinen sairaala

Jorma Penttinen
Johtajaylilääkäri
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Kuopion yliopistollinen sairaala

Aino-Liisa Oukka
Johtajaylilääkäri
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopistollinen sairaala

Kati Myllymäki
LT, johtajaylilääkäri
Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Hannu Leskinen
TtT, sairaanhoitopiirin johtaja
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Pekka Honkanen
Professori, terveyskeskuslääkäri
Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Timo Närhi
Professori
Turun yliopisto

Arja Holopainen
TtT, johtaja
Hoitotyön Tutkimussäätiö

Kristian Taipale
Lääketieteen kandidaatti
Helsingin yliopisto

Mirva Matikka
Lääketieteen kandidaatti
Turun yliopisto

Kari-Pekka Martimo
LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri
Johtaja, työterveysyhteistyön palvelukeskus
Työterveyslaitos

Jukkapekka Jousimaa
LT, päätoimittaja
Kustannus Oy Duodecim, Lääkärin tietokannat

Otto Helve
LT, lastentautien erikoislääkäri
Hyks, Lastenklinikka

Harri Hyppölä
Dosentti, päivystyksen ylilääkäri
KYS, päivystysalue

Jorma Lahtela
LT, Dosentti, osastonylilääkäri
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Maarit Wuorela
LT, ylilääkäri
Turun kaupunginsairaala

Juha Hartikainen
Professori, LKT, ylilääkäri
Itä-Suomen yliopisto, KYS, Sydänkeskus

Mervi Väisänen-Tommiska
Dosentti, LT, Toiminnanjohtaja, gynekologian ja yleislääketieteen erikoislääkäri
Helsingin yliopistollinen keskussairaala, Kätilöopiston sairaala, Pro Medico

Markku Timonen
Professori, LT
Oulun yliopisto, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri