Väli-Suomen sanomalehdet julkaisi useiden lehtiensä verkkosivuilla viikonloppuna 23.–24.5.2015 artikkelin otsikolla ”Hoitosuositusten tekijöillä kytköksiä lääketeollisuuteen – Onko tässä seuraava vaalirahakohu?” Artikkeli sisälsi kaksi mielipidettä. Niistä ensimmäisen mukaan lääketeollisuuden ja lääkäreiden välillä on napanuora, koska lääketeollisuus kustantaa ja järjestää lääkäreiden täydennyskoulutusta. Toisen mielipiteen mukaan kansallisten hoitosuositusten laatijoilla ei saisi olla merkittäviä sidonnaisuuksia – etenkään kaupallisia.
Napanuoraa ei ole koskaan ollut. Sen sijaan lääkärit ja lääketeollisuus tekevät yhteistyötä, jonka tavoitteena on parempien lääkkeiden tuottaminen. Kuvitelkaa maailmaa ilman antibiootteja, insuliinia tai syövän hoitoon tarkoitettuja solunsalpaajia. Ilman lääkäreiden ja lääketeollisuuden yhteistyötä niitä ei olisi.
Suomalaisten lääkäreiden vuotuisessa koulutuskalenterissa on yli 500 tapahtumaa, joiden järjestäjiksi lääketeollisuutta ei lainkaan hyväksytä. Erikoistumiskoulutukseksi ja viralliseksi lääkäreiden täydennyskoulutukseksi lasketaan vain yliopistojen hyväksymä ja pääosin lääkäriyhdistysten järjestämä koulutus. Lääketeollisuus tukee lääkäreiden osallistumista kansainvälisiin tieteellisten järjestöjen järjestämiin kongresseihin. Näissä tapauksissa tarjous lähetetään sairaalan klinikan tai terveyskeskuksen ylilääkärille, joka määrää sopivaksi katsomansa lääkärin osallistumaan kongressiin. Parempi järjestelmä olisi, että sairaalat ja terveyskeskukset maksaisivat lääkäreidensä osallistumisen tiedeyhteisön järjestämiin kongresseihin, mutta tällaista rahoitusta julkisella terveydenhuollolla on liian vähän.
Käypä hoito -suosituksia laativat lääkärit ja muut ammattilaiset ovat alansa huippuasiantuntijoita. Suuri valtaosa heistä työskentelee julkisen terveydenhuollon työnantajan palveluksessa. Osaamisen vuoksi myös muut toimijat, kuten lääketeollisuus ja kansanterveysjärjestöt, haluavat käyttää heidän asiantuntijuuttaan. Heillä on tässä konsultoijan roolissaan oikeus kohtuulliseen korvaukseen tekemästään työstään. Tiedossani ei ole tilanteita, joissa nämä työkorvaukset olisivat niin suuria, että ne muodostaisivat merkittävän osan kyseisen henkilön tuloista. Jos näin ilmenisi, ei tällaista henkilöä valittaisi Käypä hoito -työryhmän jäseneksi.
Käypä hoito -suositukset ovat olleet tienavaajia sidonnaisuuksien ilmoittamisessa. Käytäntömme on avoimesti kaikkien nähtävissä sivustolla www.käypähoito.fi. Lääketeollisuudelta saadut korvaukset ovat vain osa mahdollisia sidonnaisuuksia. Merkittävimmät taloudelliset sidonnaisuudet liittyvät omaan tai läheisen ansionmuodostuksen siinä työssä, mitä he tekevät. Muita merkittäviä sidonnaisuuksia ovat esimerkiksi rooli julkisuudessa, eettiset kannat ja tavoitteet omalla uralla. Samalla kun näiden sidonnaisuuksien esiin tuomista tulee edistää, tulee kaikkien terveydenhuoltoon liittyvien keskustelijoiden sidonnaisuudet tuoda esiin silloin, kun keskustelua julkisuudessa käydään.
Jorma Komulainen
Dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri
Kirjoittajalla on merkittävä sidonnaisuus: Hän toimii Käypä hoito -suositusten päätoimittajana.