Uuden Käypä hoito -suosituksen mukaan stabiilin sepelvaltimotaudin tunnistamisessa tulee käyttää ensisijaisesti rasitus-EKG-tutkimusta. Hoidon perustana ovat riskitekijöiden minimointi ja ennustetta parantava ja oireita lievittävä lääkehoito. Stabiilia sepelvaltimotautia koskevalla Käypä hoito -suosituksella halutaan parantaa hoidon tuloksia yhtenäistämällä diagnostiikkaa ja sepelvaltimotautia sairastavien hoitoa. Tavoitteena on ehkäistä sydänperäisiä kuolemia.
Vakaaoireisesta sepelvaltimotaudista on kyse, kun potilaan oireet ovat stabiilit ja hänellä on osoitus sydänlihasiskemiasta tai merkittävästä sepelvaltimoahtaumasta. Iskemian osoitus voidaan saada eri menetelmillä, ensisijaisesti tulee käyttää rasituskoetta.
– Diagnoosin perustana ovat potilaan kertomus oireista sekä rasituskoe. Myös ennakkotodennäköisyys tulee ottaa huomioon, käytännössä arviointi tehdään iän, sukupuolen ja rintakivun tyypin perusteella. Kaikilla tauti ei oireile rintakivun muodossa vaan saattaa tuntua epämukavuutena, paineena, hengenahdistuksena, närästyksenä tai pahoinvointina, sanoo dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela, joka on suositustyöryhmän puheenjohtaja.
Lääkehoitoa ja kuntoutusta
– Oireinen potilas tarvitsee lääkehoitoa. Jokaisen sepelvaltimotautipotilaan lääkitykseen kuuluvat ennustetta parantavat asetyylisalisyylihappo sekä statiini ja tarvittaessa muut lääkkeet. Tavoitteena on ehkäistä sydänperäisiä kuolemia ja infarkteja ja parantaa potilaan elämänlaatua oireita lievittämällä. Mikäli oireilu ei pysy hallinnassa lääkityksellä, tulee harkita kajoavia hoitotoimia, pallolaajennusta stenttien kanssa tai ohitusleikkausta. Leikkaushoitoon voidaan lisäksi päätyä, mikäli potilaalla on todettu ennusteeseen vaikuttavia suuren vaaran merkkejä, sanoo LL, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Ilkka Tierala.
Sydänkuntoutus edistää sepelvaltimotautiin sairastuneen toipumista ja voi mahdollistaa työikäisillä työkyvyn säilyttämisen tai palauttamisen. Liikuntapainotteisen kuntoutuksen on osoitettu pienentävän kokonais- ja sydänkuolleisuutta ja vaikuttavan edullisesti sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöihin.
Elintavoilla valtimotautia vastaan
Vähäinen liikunta, keskivartalolihavuus, tupakointi sekä kohonnut verenpaine ja diabetes ovat sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, joihin on itse mahdollista vaikuttaa omilla elintavoillaan. Myös perintötekijät vaikuttavat merkittävästi sepelvaltimotautiin sairastumisen riskiin. Riski kasvaa, mikäli ensimmäisen asteen sukulaisilla on ollut valtimotaudista johtuvia rintakipuja tai sepelvaltimotautikohtaus tai jos heille on tehty ohitusleikkaus tai pallolaajennus.
Arvioidaan, että kroonista sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa yli 180 000 henkilöä. Heistä 60 % on miehiä ja 66 % vähintään 65-vuotiaita. Työelämän kannalta sairaus painottuu työelämän vanhimpiin ikäluokkiin. Iskeemisen sydänsairauden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2013 oli noin 3 000 henkilöä.
Lisätietoja:
dosentti, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Pekka Porela, p. 050-5289448, pekka.porela@tyks.fi
viestintäpäällikkö Outi Romero, p. 09-6188 5218, outi.romero@duodecim.fi
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama suositustyöryhmä on laatinut stabiilia sepelvaltimotautia koskevan Käypä hoito -suosituksen tuoreimman tutkimustiedon mukaisesti. Käypä hoito -suositus ja potilasversio ovat luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi.