144. vuosipäivän symposiumi

21.11.2025

klo 12.15

Sokos Hotel Presidentti & verkkolähetys

Tervetuloa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin 144. vuosipäivän symposiumiin!

Symposiumin teemana on Vaikuttava lääketiede – Aikakauskirja Duodecim 140 vuotta. Kuulemme huippuasiantuntijoiden – Markus Perola, Tiinamaija Tuomi, Tomi Mäkelä ja Ville Sallinen – puheenvuoroja harvinaissairauksien genetiikasta, yksilöllisestä diabeteksen hoidosta, näyttöön perustuvasta kirurgiasta sekä suomalaisesta syöpätutkimuksesta.

Symposiumissa jaetaan merkittävä lääketieteen palkinto, ensisijaisesti ansiokkaasta käytännön lääkärin työstä myönnettävä Konrad ReijoWaaran palkinto, huomionosoituksia sekä apurahoja. Symposiumi tarjoaa jäsenille ainutlaatuisen mahdollisuuden syventää osaamistaan ja soveltaa uusinta tutkimustietoa käytännön lääkärintyössä.

Ilmoittautuminen

Ilmoittautuminen on paikan päälle on päättynyt.

Verkkolähetyksen seuraajaksi on mahdollista ilmoittautua tästä linkistä tapahtumapäivään asti.

Ohjelma

Symposiumin juontavat professori Perttu Lindsberg ja apulaisprofessori Eino Solje.

12.15Musiikkia, RJL-trio
12.25Avaussanat, Seuran puheenjohtaja professori Markus Perola ja lehden päätoimittaja Jaana Suvisaari
12.30Suomalaisen genetiikan suuri tarina, Markus Perola
12.55Sokeritaudista diabeteksen alatyyppeihin, Tiinamaija Tuomi
13.20Palkinnot ja huomionosoitukset
13.50Konrad ReijoWaaran palkinnon saajan puheenvuoro
14.00Tauko, kuohuvaa ja kahvia
~
14.40Musiikkia, RJL-trio
14.50Lääketieteen Säätiön puheenvuoro, puheenjohtaja professori Katriina Aalto-Setälä
14.55Palkinnot ja huomionosoitukset
15.10Suomalaisen syöpätutkimuksen saavutukset ja tulevaisuuden haasteet, Tomi Mäkelä
15.35Mellakkakirurgiasta näyttöön perustuvaan hoitoon – Suomalaisten kirurgisten satunnaistettujen tutkimusten menestyskulku, Ville Sallinen
16.00Duokkarilaulu
16.05Päätös

Tavoitteet

Tavoitteena on, että osallistuja

  • osaa kuvata harvinaissairauksien ja kansansairauksien geneettisestä taustasta erityisesti suomalaisesta näkökulmasta sekä osaa soveltaa tietoa työssään
  • osaa kuvata tyypin 1 diabeteksen yksilölliset taustatekijät ja ymmärtää niiden merkityksen diagnostiikassa ja hoidossa.
  • osaa kuvata näyttöön perustuvan kirurgian periaatteet ja sisäistää miten suomalainen tutkimus on vaikuttanut maailmanlaajuiseen tietoon kirurgisten satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten alalla.
  • osaa kuvata syövän leviämisen mekanismin nykykäsityksen ja saa käsityksen koskevasta tutkimuksesta.

Saapumisohje

Symposiumi järjestetään Original Sokos Hotel Presidentin auditoriossa osoitteessa Eteläinen Rautatiekatu 4, 00100 Helsinki.
Kulkuyhteyksistä >
Pysäköinnistä >

Erikoistuvalle ja opiskelijalle

Tilaisuudelle haetaan hyväksyntää tiedekunnalta eri erikoisaloille.

Lux Humana

Lux Humanan tai muun tahon (esimerkiksi Duodecimin) järjestämistä tapahtumista on mahdollista kerätä kaikista lääketieteellisen tiedekunnan koulutusohjelmissa opintoihin enintään 2 op:n edestä. Opintopisteitä rekisteröidään, kun pienistä suorituksista on kertynyt yhteensä vähintään 1,0 op.
Kurssin vastuuopettaja vastaa tietojen toimittamisesta rekisteröintiä varten. Tietoja toimitetaan rekisteröintiä varten pääasiassa kerran lukukaudessa

HUOM. Jos haluat osallistujatodistukseesi merkinnän koulutustunneista, ilmoittaudu aulassa Duodecimin infotiskillä. Saat sähköisen todistuksen vastattuasi palautekyselyyn, joka lähetetään ilmoittamaasi sähköpostiosoitteeseen.

Puhujaesittelyt

Tiinamaija Tuomi

Dosentti

LKT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Tiinamaija Tuomi toimii osa-aikaisena osastonylilääkärinä HUS Vatsakeskuksen Endokrinologian yksikössä ja vastaa diabeteksen hoidosta. Tutkimustoimintaa hän harjoittaa HUSin lisäksi ryhmänjohtajana Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa, tutkimusjohtajana Helsingin yliopistossa (Suomen Molekyylilääketieteen instituutti FIMM; Tutkimusohjelmayksikön tutkimusohjelma Clinical and Molecular Medicine) ja adjungoituna professorina Lundin yliopistossa. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1990 Helsingin yliopistosta nivelreuman immunologiasta. Post-doc-kaudella Australiassa (Monash University, Melbourne) tutkimustoiminta suuntautui diabetekseen ja erityisesti tyypin 1 ja 2 diabetesmuotojen risteymään, joka tuolloin ristittiin LADA-diabetekseksi (Latent Autoimmune Diabetes in Adults). Vuosina 1994-1998 hän toimi Lundin yliopiston Diabetestutkimuslaboratorion apulaisjohtajana ja sittemmin Pohjanmaalla, Helsingissä ja Etelä-Ruotsissa toimivan Botnia-tutkimuksen tutkimusjohtajana Leif Groopin kanssa. Botnia-tutkimus on laajentunut käsittämään useita pitkittäistutkimuksia: perhekohortti, väestöotos PPP-Botnia sekä monogeenisiin diabetesmuotoihin keskittyvä FINNMODY - rinnalle perustettiin vuonna 2007 Vaasan Diabetesrekisteri DIREVA. Yhteensä kohortit käsittävät yli 30 000 henkeä. Helsinkiin ja Pohjanmaalle sijoittuva tutkimusryhmä tekee edelleen läheistä yhteistyötä Lundin yliopiston tutkijoiden kanssa. Tutkimuksen painopiste on diabeteksen monimuotoisuudessa ja diabetekselle altistavien geenivarianttien kliinisen merkityksen selvittämisessä.

Markus Perola

Tutkimusprofessori

Markus Perola on lääketieteen tohtori, kvantitatiivisen genetiikan dosentti sekä terveydenhuollon erikoislääkäri joka vuoden 2025 alusta on toiminut Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin hallituksen puheenjohtajana. Tutkimustyössään hän on tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa (THL) ja yliopistotutkija Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Hän johtaa tutkimusryhmää, joka keskittyy väestötutkimuksiin, genomiikkaan ja muihin omiikoihin erityisesti monitekijäisten sairauksien, biopankkitoiminnan ja yksilöllisen lääketieteen näkökulmasta. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinisen ja molekyylimetabolian tutkimusohjelman varajohtajana hän on edistänyt genetiikan ja kliinisen lääketieteen yhdistämistä. Hän on ollut keskeisesti mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa, kuten FinnGenissä, FinRegistryssä ja Finriski-tutkimuksessa, ja on toiminut ja toimii useissa eettisissä ja tieteellisissä asiantuntijatehtävissä, muun muassa HUSin alueellisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan puheenjohtajana ja THL Biopankin tieteellisenä johtajana. Perolalla on yli 400 vertaisarvioitua julkaisua, ja hänen työnsä on ollut keskeistä suomalaisen väestögenetiikan ja biopankkitutkimuksen kehittämisessä. Hän toimii myös osa-aikaisessa kliinisessä työssä Helsingin yliopistollisessa sairaalassa (HUS Akuutti sisätautipäivystys).

Tomi Mäkelä

Professori

Professori Tomi Mäkelä toimii kansallisen syöpäkeskuksen FICANin johtajana (2023-) ja iCAN digitaalisen yksilöllistetyn syöpälääketieteen lippulaivan tutkimusjohtajana (2019-). FICAN:ssa Mäkelä on toiminut ensimmäisen kansallisen syöpästrategian pääsihteerinä ja kansallisena edustajana EU-hankkeissa ja työryhmissä. iCAN lippulaivassa Mäkelä on ollut luomassa merkittävää kansallista yksilöllisen syöpätutkimuksen alustaa, jossa hyödynnetään Suomen terveysdataa (real-world data) ja syöpäkasvainten syvää molekyyliprofilointia laajassa osaamiskeskittymässä. Mäkelä valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1989 ja lääketieteen tohtoriksi akateemikko Kari Alitalon ohjauksessa 1992 Helsingin yliopistosta. Hän vietti kolme vuotta tutkijatohtorina Robert A. Weinbergin ryhmässä MIT:n Whitehead Institutessa 1992-1995. Mäkelä toimi Suomen Akatemian vanhempana tutkijana 1995-1998, Suomen Syöpäinstituutin tutkijaprofessorina 1998-2001 ja hänet nimettiin lääketieteellisen solubiologian professoriksi Helsingin yliopistoon 2001 alkaen. Mäkelä on toiminut aiemmin mm. Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta vastaavana varadekaanina, Helsinki Life Science Institute HiLIFE johtajana. Hän on toiminut useissa kansainvälisissä asiantuntijatehtävissä ml. Horisontti Euroopan syöpämissiolautakunnassa ja Euroopan tutkimusneuvostossa ERC:ssä. Mäkelä toimi Duodecim-lehden toimituksessa 2001-2009 ja Suomen Lääketieteen Säätiössä 2005-2013 ja edelleen säätiöiden ja tieteellisten neuvottelukuntien jäsenenä. Mäkelä tunnetaan tutkimuksistaan solujen kasvun säätelystä ja sen häiriöistä syövässä ja erityisesti LKB1 kasvurajoitegeeniä koskien. Hänellä on yli 150 julkaisua, joiden Hirsch indeksi 56. Hän on European Molecular Biology Organisation (EMBO) ja Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen ja toimii useissa alan säätiöiden hallituksissa ja tieteellisissä neuvottelukunnissa.

Ville Sallinen

Dosentti

Ville Sallinen on dosentti ja gastroenterologisen kirurgian erikoislääkäri. Hän työskentelee osastonylilääkärinä Helsingin yliopistollisessa sairaalassa pääasiassa maksa-, haima- ja elinsiirtokirurgian parissa. Lisäksi hän johtaa useamman kymmenen tutkijan tutkimusryhmää, joka keskittyy kirurgian turvallisuuden parantamiseen. Tutkimusryhmällä on käynnissä useita isoja satunnaistettuja monikeskustutkimuksia.

Peruutusehdot

Pidätämme oikeuden koulutuksen peruuttamiseen tai rajoittamiseen mm. vähäisen osanottajamäärän vuoksi sekä mahdollisiin aikataulu-, kouluttaja- ja paikkamuutoksiin.

Lisätietoa ja kysymyksiä

tuomas.saavala@duodecim.fi