Syväreiden UKK

  1. Miten löydän ohjaajan?
  2. Miten opiskelijat valitaan, jos on enemmän kiinnostuneita kuin projekteja?
  3. Miten opintopisteet määräytyvät? Mikä on riittävä ja sopiva määrä työtä?
  4. Missä vaiheessa syventävät kannattaa aloittaa? Voiko syventävät aloittaa ennen kyseistä kurssia?
  5. Voinko tehdä syvärit toisessa lääkiksessä?
  6. Mitä jos löydän mielenkiintoisen aiheen?
  7. Voiko syventävät tehdä pareittain?
  8. Mitä hyötyä syväreistä on?
  9. Saako syväreiden teosta rahaa? Mistä löydän rahoitusta projektilleni, ja milloin sitä tarvitaan?
  10. Voinko korvata syventävät opintoni aiemmin tehdyllä korkeakoulututkintoon johtavalla tutkielmalla?
  11. Tuleeko vastuuohjaajan olla tiedekunnan palveluksessa?

1. Miten löydän ohjaajan?

Siirry Oman aiheen ja ohjaajan löytäminen -sivulle >>

  • Tampereella
    • Yksikön nettisivuilla (esim. yleislääketieteen tutkimusryhmät ja täällä Otsikon “Ohjeet opinnäytetyöhön” alla) on olemassa lista ohjaajista ja tutkimusryhmistä, joihin voi ottaa yhteyttä. Listaa tosin päivitetään vaihtelevasti.
    • Professoreilta tai opettajilta voi kysyä suoraan, onko heillä käynnissä projekteja, joihin voisi tulla mukaan tekemään syväreitä.
    • Ohjaajat hakevat syväreiden tekijöiltä sähköpostilistojen kautta.
    • Vanhempien kurssien edustajilta kannattaa kysyä vinkkejä hyvistä ohjaajista.
    • Erilaisissa tiedepäivissä ryhmät esittelevät tutkimustuloksiaan: sinne voi mennä bongaamaan mielenkiintoisia aiheita ja hyviä ryhmiä.
    • Yksikkö järjestää välillä luentotilaisuuksia, joissa eri tutkimusryhmät esittäytyvät.
  • Turussa
    Kun aloitat syventävien opintojen opinnäytetyön tekemistä, ota yhteyttä siihen oppialaan tai oppiaineeseen, joka sinua kiinnostaa. Opinnäytetyön aiheen voit valita lääketieteen, hammaslääketieteen, biolääketieteen tai terveystieteiden alalta. Opiskelija ja ohjaaja yhdessä sopivat opinnäytetyön aiheen ja suoritustavan. Ennen eri projektivaihtoehtojen kartoittamista kannattaa miettiä seuraavia kysymyksiä:
    • Haluanko tutkimusprojektin, jota on mahdollista jatkaa opinnäytetyön suorittamisen jälkeen väitöskirjatyönä?
    • Kiinnostaako minua biolääketieteellinen vai kliininen aihe vai jokin näiden väliltä?
    • Haluanko, että oma projektini liittyy esimerkiksi
      • potilastyöhön?
      • laboratoriotyöhön?
      • väestöaineistoihin?
      • lääketieteen koulutuksen kehittämiseen ja tutkimiseen?

Tietoa syventävien opintojen suoritusmahdollisuuksista eri oppialoilla ja oppiaineissa saat mm. oppiaineiden ja yksiköiden tutkimussivustoilta (ks. intra-sivut ja www-sivut). Lisäksi syksyisin järjestetään opinnäytetyöhön liittyviä tilaisuuksia, joista tiedotetaan sähköpostitse.

Hyödynnä vahvuuksiasi ja aikaisempaa osaamistasi mahdollisuuksien mukaan!

Opinnäytetyön vastuuohjaajan tulee olla lääketieteen, hammaslääketieteen, terveystieteiden tai biolääketieteen tieteenalalla toimiva professori, dosentti tai tohtorin tutkinnon suorittanut, opinnäytetyön aiheen asiantuntija. Edellä mainittujen lisäksi toisena ohjaajana voi toimia vastuuohjaajan suosittelema, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut alan asiantuntija.

2. Miten opiskelijat valitaan, jos on enemmän kiinnostuneita kuin projekteja?

  • Tampereella
    • Kurssiasema voi vaikuttaa joskus, mikäli projekti vaatii laajempaa ymmärrystä ja taitotasoa, tai siitä on ainakin hyötyä. Monesti mennään myös “nopeat syövät hitaat ja kuka kysyi ensin” -mentaliteetilla.

3. Miten opintopisteet määräytyvät? Mikä on riittävä ja sopiva määrä työtä?

Syventävän opinnäytetyön opintopisteiden määräytyminen vaihtelee tiedekunta- ja projektikohtaisesti. Kysy asiasta lisää ohjaajaltasi.

  • Tampereella
    • Syväreistä saa 20 op:ta, niin että 1 op vastaa suunnilleen 27 tuntia työtä (yliopiston mukaan).
    • Opintopisteitä jaetaan seuraavissa kategorioista: tutkimustyö, kirjallisuus, tulosten analysointi sekä opinnäytetyön kirjoittaminen. Opintopisteiden jakautumisen näiden kategorioiden keskeen määrittää syväreiden vastuuohjaaja.
  • Turussa
    • Opinnäytetyölle ei ole asetettu sivumäärärajoja. Perusopintopistemäärä hyväksytystä opinnäytetyöstä on 20 op (vastaten noin 540 työtuntia). Pistemäärä koostuu projektisuunnitelmasta (2 op), valmiin opinnäytetyön esittelystä (2 op) sekä tutkimustyöstä ja sen raportoimisesta kirjallisessa työssä (16 op).
    • Opinnäytetyöstä voidaan myöntää ohjaajan harkinnan mukaan 30 op (vastaten noin 810 työtuntia), jos se on lähetetty vertaisarvioituun tieteelliseen julkaisusarjaan (kotimainen tai kansainvälinen) ja opiskelija on artikkelin ensimmäinen tai toinen kirjoittaja. Tällöin kirjallinen työ on artikkeliformaatissa joko valmiina julkaisuna tai käsikirjoituksena. Pistemäärä koostuu siten projektisuunnitelmasta (2 op), valmiin opinnäytetyön esittelystä (2 op) sekä tutkimustyöstä ja sen raportoimisesta kirjallisessa työssä (26 op).
    • 1.1.2021 alkaen rekisteröitävissä projektisuunnitelmissa opinnäytetyön laajuus voi olla joko 20 tai 30 op, mutta ei enää 40 op. Vuonna 2020 opintonsa aloittavilla opinnäytetyön laajuus voi olla 20 tai 30 op, mutta ei 40 op.
  • Helsingissä
    • Tutkielman laajuus on 20 opintopistettä.

4. Missä vaiheessa syventävät kannattaa aloittaa? Voiko syventävät aloittaa ennen kyseistä kurssia?

  • Tampereella
    • Syvärit voi aloittaa jo fuksivuonna, mikäli siltä tuntuu. Mitään kursseja ei tarvitse olla käytynä. Toisen vuoden ensimmäinen jakso, LTT (lääketieteellinen tieto ja tutkimus) antaa toki hyvää pohjaa esimerkiksi SPSS:n käyttöön ja artikkelin kirjoittamiseen.
    • Syvärit vievät aikaa, joten oman aikataulun tekeminen on helpompaa, jos ainakin osan työstä tekee preklinikan aikana. Yksikkö suosittelee, että syväripaikka olisi hankittu ennen neljännen opintovuoden alkua.
  • Turussa
    • Syventävien opintojen opinnäytetyön voit aloittaa opintojen missä tahansa vaiheessa. Projektisuunnitelma on kuitenkin rekisteröitävä viimeistään C10/D8-lukukauden loppuun mennessä, jotta viiden vuoden lääkäriopinnot tai neljän vuoden hammaslääkäriopinnot suorittaneelle opiskelijalle voidaan myöntää viransijaisuuskelpoisuus.
    • Toki jos kiinnostava aihe löytyy jo ennen sitä, niin opinnäytetyön voi aloittaa jo aikaisemmin, mutta kannattaa pyrkiä tutustumaan ensin mahdollisimman moneen erikoistumisalaan, jotta näkee parhaiten sen, että mikä aihe/oppiaine kiinnostaa. Syventävät voi aloittaa jo ennen kyseistä kurssia, mutta kannattaa varautua siihen, että aiheeseen tulee perehtyä itsenäisesti jos kyseistä kurssia ei ole vielä käynyt.

5. Voinko tehdä syvärit toisessa lääkiksessä?

Tarkista tiedekuntasi syventävien ohjeista.

  • Tampereella
    • Syväreiden tekeminen toisessa lääkiksessä ei välttämättä kannata, vaikka sieltä löytyisi mielenkiintoinen tutkimusaihe. Matkustaminen syväritapaamisiin sekä aikataulun yhteensovittaminen hankaloittavat prosessin etenemistä sekä tekevät syväreiden tekemisestä entistä rankempaa.
    • Lisäksi yksiköllä ei ole mitään mahdollisuutta valvoa prosessin oikeaa sujumista, esimerkiksi ettei työtaakasta tule epäreilun suuri syväreiden tekijälle.
    • Periaatteessa syväreiden tekeminen onnistuu poikkeustapauksissa, mutta lähtökohtaisesti omaa syväripaikkaa kannattaa lähteä etsimään Tampereelta.
  • Helsingissä
    • Voi

6. Mitä jos löydän mielenkiintoisen aiheen?

Suosittelemme etsimään tutkielmatyöskentelyllesi ohjaajan. Kannattaa tutustua Oman aiheen ja ohjaajan löytäminen -sivuun

  • Tampereella
    • Kannattaa kääntyä kyseisen erikoisalan professorin tai tutkimusryhmän puoleen ja kysyä heiltä, voisiko aiheesta tehdä syvärit.
  • Turussa
    • Ota yhteyttä siihen tutkimusryhmään tai oppialaan, joka sinua kiinnostaa.
  • Helsingissä
    • Opiskelija ottaa yhteyttä haluamaansa yksikköön, jonka jälkeen tehdään ohjaajasopimus
    • Tutkielmalla on yksi vastuuohjaaja, joka on vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö

7. Voiko syventävät tehdä pareittain?

  • Tampereella
    • Joissakin tutkimuksissa voi, ja se voi olla jopa suotavaakin jos käsiteltävä aineiston on kovin suuri. Yksikkö yleensä kuitenkin vaatii tällaisessa tapauksessa itse syväriartikkelin lisäksi vielä molemmilta tekijöiltä oman lyhyen kirjallisuuskatsauksen kirjoittamista tutkimusaiheesta.
  • Turussa
    • Opiskelijoiden yhteistyönä tekemä opinnäytetyö on mahdollinen, mutta edellyttää ennalta dokumentoitua työnjakoa ja ohjaajan hyväksymää kirjallista selvitystä kunkin opiskelijan itsenäisestä osuudesta. Tässä tapauksessa kunkin opiskelijan tulee laatia aiheesta oma kirjallinen raportti. Kukin opiskelija lähestyy raportissa aihetta sovitusta omasta tieteellisestä näkökulmastaan.
    • Jos opinnäytetyönä syntyy julkaistavaksi tarkoitettu artikkeli, opiskelijalta pyydetään ohjaajan vahvistama kirjallinen selvitys riittävästä itsenäisestä osuudesta.

8. Mitä hyötyä syväreistä on?

Siirry Mitä hyötyä syväreistä on? -sivulle>>

9. Saako syväreiden teosta rahaa? Mistä löydän rahoitusta projektilleni, ja milloin sitä tarvitaan?

  • Tampereella
    • Jos käyttää kesän syväreiden tekemiseen, voi niitä varten hakea Kelan opintotukea ja opintolainaa.
    • Joillakin tutkimusryhmillä on haalittuna kasaan tutkimusrahoitusta, josta voidaan maksaa palkkaa syväreiden tekijälle.
    • Syväreitä tekemällä voi myös saada yhden opintoihin sisältyvän harjoittelukuukauden hyväksiluettua.
  • Turussa
    • Riippuu tutkimusryhmästä ja siitä, että onko opiskelija työntekijän asemassa tutkimusryhmässä, mutta pääsääntöisesti ei. Turun yliopistolta voi hakea apurahaa syvärien tekoon. Jos käyttää kesän syväreiden tekemiseen, voi niitä varten hakea Kelan opintotukea ja opintolainaa.

10. Voinko korvata syventävät opintoni aiemmin tehdyllä korkeakoulututkintoon johtavalla tutkielmalla?

  • Tampereella
    • Tämä on melko tapauskohtaista, asiasta kannattaa käydä keskustelemassa asiasta vastaavan opetuskoordinaattorin kanssa.
  • Turussa
    • Ei voi korvata.

11. Tuleeko vastuuohjaajan olla tiedekunnan palveluksessa?

  • Helsingissä
    • Tutkielmalla on aina yksi vastuuohjaaja, jonka tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Ohjaajalla tulee olla riittävästi asiantuntemusta ja aikaa ohjata opiskelijan työtä sekä neuvoa kirjoittamisessa. Opiskelija sopii ohjaajan kanssa tutkielman sisällön ja aihepiirin.
    • Vastuuohjaaja tai tutkielman toinen asiantuntijatarkastaja tulee olla palvelussuhde Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan
    • Pysyväismääräyksen kohdassa Tutkielman hyväksyminen ja arvosana: Vähintään yhden tarkastajista tulee olla Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dosentti tai professori tai muun yliopiston tai tiedekunnan dosentti, jolla on palvelusuhde lääketieteelliseen tiedekuntaan (HY).

Vinkkaa hyödyllisestä usein kysytystä kysymyksestä ja vastauksesta Palaute-lomakkeella