Artikkelinluku- ja kirjoitustaito

Lääketieteellisen artikkelin lukeminen

Uutta lääketieteellistä tietoa tuotetaan yhä enemmän. Kyse on ennen kaikkea informaatiotulvasta, ei niinkään uusista tietokokonaisuuksista. Tavallisin ratkaisumalli tämän informaatiotulvan hallitsemiseksi on tarjota lääkäreille valmiiksi arvioitua tietoa erilaisina meta-analyyseina ja hoito-ohjeina. Tällainen tavoite on muun muassa Duodecimin Käypä hoito -suosituksilla. Valtaosa potilaiden ongelmista jää kuitenkin tällaisten tietotiivistelmien ulkopuolelle. Toisaalta ongelmien ratkaiseminen alkuperäisen tiedon avulla on jännittävää ja palkitsevaa työtä. Jotta tästä pääsisi nauttimaan, pitäisi lääkäreillä olla entistä enemmän tehokkaita työkaluja oleellisen tiedon seulomiseksi nykyisestä informaatiotulvasta.
Siihen tarvitaan

  • kykyä valita ja kohdentaa lukeminen oikein
  • tietoa menetelmistä tutkimusasetelmien tunnistamiseksi ja analysoimiseksi
  • biostatistiikan tavallisimpien tunnuslukujen ja merkitsevyystestien tuntemusta
  • tutkimuksessa käytetyn terminologian hallintaa
  • rohkeutta arvioida tuloksen kliinistä merkitystä tilastollisen merkitsevyyden lisäksi.

Lisää artikkelin lukemisesta Oppiportin artikkelista >>

Lukemisen valinta

Julkaisufoorumin merkitys

Hyvä julkaisufoorumi ei automaattisesti takaa tutkimuksen korkeaa tasoa. Perustavaa laatua olevia virheitä kliinisen kokeen suunnittelussa, tekemisessä ja analyysissa on korkeatasoisimmissakin julkaisusarjoissa. Vähemmän arvostettu suppean kliinisen alan julkaisusarja voi julkaista korkeatasoisesti tehtyjä, tuloksiltaan merkittäviä kliinisiä kokeita.

Julkaisun uutisarvo saattaa olla tärkeämpi kuin tutkimuksen tieteellinen taso. Niinpä arvovaltaisinkaan lehti ei takaa julkaistujen artikkeleiden tieteellistä laatua. Toisaalta jokin aivan uusi tärkeä innovaatio saattaa saada niin paljon epäluuloja arvovaltaisen lehden arvioijilta, että hyvinkään tehtyä tutkimusta ei uskalleta julkaista ensimmäisenä. Tunnetut julkaisusarjat julkaisevat parhaimmillaan jo aiemmin mielenkiintoisiksi todettujen hypoteesien testaukseen tehtyjä korkealaatuisia tutkimuksia.

Kirjallisuuden seurannassa kannattaa keskittyä joihinkin arvostettuihin lehtiin. Kannattaa valita seurattavaksi ainakin yksi kattava yleislehti omien erikoisalojen lehtisarjojen lisäksi. Artikkelin valinnassa aihepiiri on ratkaisevin. Otsikon lukeminen ei aina kerro tutkimuksen aihepiiristä riittävästi, vaan kannattaa tutkia myös haku- ja avainsanoja. Sanomalehden toimittajien vaikein tehtävä on kirjoittaa otsikko; lääketieteellisen artikkelin otsikon kirjoittamiseen ei aina suhtauduta yhtä vakavasti.

Uudet työkalut helpottavat kirjallisuuden seurantaa merkittävästi.

Jos artikkelin otsikko ja hakusanat tuntuvat riittävän kiinnostavilta, luetaan seuraavana alkutiivistelmä eli abstrakti. Tästä pitäisi jo ilmetä valtaosa seikoista, joiden perusteella lukija voi arvioida tutkimuksen laatua. Ainakin tutkimusasetelma ja kontrollointi ilmenevät abstraktista. Lehtien siirtyminen käyttämään samaa rakennetta abstraktissa kuin itse tieteellisissä artikkeleissa on selvästi helpottanut artikkelin laadun arviointia abstraktin perusteella.

Jos aiot käyttää tutkimuksen tuloksia hyväksi potilaiden hoidossa, lue koko artikkeli kriittisesti ja arvioi erityisesti tulosten kliinistä merkitystä. Mikään tilastoanalyysi tai menetelmä ei ratkaise kliinistä merkittävyyttä, vaan se on kliinikon tehtävä. Päätös riippuu lääketieteellisen näytön lisäksi myös potilaista ja heidän elinoloistaan. Kehittyneissä maissa kliinisesti merkittäviksi arvioidut hoidot eivät ole ilman muuta toteutettavissa kehittyvissä maissa.

Artikkeleiden lukemiseen tarvitaan oppia ja harjoitusta.

Artikkelin arviointi

Julkaisujen arviointi edellyttää tilastotieteen peruskäsitteiden tuntemista, jotta lukija ei olisi täysin kirjoittajien armoilla. Tilastomatemaattisten menetelmien määrä on lisääntynyt koko ajan, mutta kuten edellä ilmeni, edelleen lukija pärjää noin kymmenen tilastoanalyysimenetelmän tuntemisella (taulukko 1).

Artikkelin arviointi kannattaa aloittaa selvittämällä tutkimusasetelma. Tämä helpottaa eri asetelmiin liittyvien tyyppivirheiden tunnistamista. Tapausselostus on yksinkertaisin julkaisumuoto, ja siinä raportoidaan yhden tai useamman potilaan harvinainen tauti, taudin kulku tai vaste hoitoon. Vaikka tapausselostus on helppo lukea, se on harvoin hyödyllinen omien potilaiden hoitamisessa. Potilastapauksista laajennettu versio on omien potilassarjojen kuvaaminen. Tällaisissa raporteissa ei ole aihetta käyttää biostatistisia menetelmiä tulosten analyyseissa. Tulosten yleistettävyydestä riippuu, kuinka hyödyllistä tietoa potilassarjan kuvaaminen sisältää. Tätä varten pitäisi tuntea mahdollisimman hyvin potilaiden valikoitumiseen liittyneet näkökohdat. Onko potilassarja sairaalasta, jonka toiminta vastaa oman sairaalasi toimintaa? Ovatko hoidot edelleen ajankohtaisia, vai onko potilaita kerätty niin pitkältä ajalta, että hoidot ovat jo vanhentuneita?

Artikkeleiden arvioinnissa riittää muutaman tavallisimman tilastomenetelmän tunteminen.

Lue myös nämä artikkelit Oppiportista:

(Lähde: Epidemiologia ja biostatistiikka, 24.2.2014, Matti Uhari ja Pentti Nieminen)

Tutustu myös Epidemiologian englanti-suomi-englanti sanastoon.

Artikkelin anatomia

  • Hyvän artikkelin anatomia : osa 2 : tutkimusasetelmat
    Helve, O., Merenmies, J., Holopainen, J., Pyörälä, E. & Komulainen, J. 2014 julkaisussa : Duodecim. 130, 21, s. 2206-2207 2 Sivumäärä

    • Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus
    • Meta-analyysi
    • Pitkittäistutkimusten
    • Tapaus-verrokkitutkimusasetelma
    • Poikittaistutkimuksen
    • Potilastapausjulkaisut
  • Hyvän artikkelin anatomia : osa 3 : tilastotiede
    Helve, O., Komulainen, J., Pyörälä, E., Merenmies, J. & Holopainen, J. 2014 julkaisussa : Duodecim. 130, 22-23, s. 2356-2357 2 Sivumäärä

    • Tilastollinen päättely
    • Luottamusväli
    • Testin valinta
    • Tilastollinen merkitsevyys
  • Hyvän artikkelin anatomia : osa 4 : yleisimmät kompastuskivet
    Helve, O., Pyörälä, E., Komulainen, J., Holopainen, J. & Merenmies, J. 2014 julkaisussa : Duodecim. 130, 22-23, s. 2358-2359 2 Sivumäärä

    • Kysymyksen asettelu
    • Päätemuuttujat
    • Kliininen merkittävyys
    • Päätelmät
    • Tutkimuksen harhoista
    • Kirjoituksen ulkoasu
    • Sidonnaisuudet

Tutkimustiedon kriittinen arvionti

Vuonna 2014 julkaistiin Lääketieteellisessä Aikakauskirja Duodecimissa kolmiosainen artikkelisarja tutkimustiedon kriittisestä arvioinnista: