Lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluva syventävien opintojen kirjallinen työ on laajuudeltaan ja vaatimustasoltaan kandidaatin tutkielman ja pro gradun välimaastoon sijoittuva. Työn suorittamisen kesto vaihtelee suurestikin, mutta aktiivinen työvaihe on kestoltaan noin kolme lukukautta.
Opiskelijalla ei ole aiempaa kokemusta opinnäytteen tekemisestä, mikä tulee huomioida ohjaustyössä. Vastuullisen ohjaajan tulisi aivan ensimmäisenä varmistaa, että opiskelijalla on selkeä tuki ja ohjaus koko prosessin ajan. Mikäli oma aikataulu on rajallinen, on mahdollista käyttää oman tutkimusryhmän jo hieman kokemusta hankkineita tohtorikoulutettavia apuvoimana. Heillä on näin mahdollisuus saada arvokasta ohjauskokemusta. Työnjaon tulee kuitenkin olla selvä kaikissa työn vaiheissa.
Ohjaajan kannattaa miettiä ennen projektin käynnistymistä, miksi työ kannattaa tehdä. Hyvällä suunnittelulla sekä ohjaajan että opiskelijan sisäinen motivaatio on hyvä ja työn laatu paranee.
Alla olevassa tekstissä on joitain suosituksia ja ajatuksia, jotka auttavat ohjaajaa reflektoimaan omaa työtään. Jokainen opinnäyte, ohjattava ja ohjaaja ovat erilaisia, joten keittokirjaohjeita aiheesta on mahdoton rakentaa. Aina voi kuitenkin kehittyä, ja materiaali toimii hyvänä tukena etenkin alotteleville ohjaajille.
Sisältö
- Lähtökohdat
- Suunnittele omaa työtäsi tukeva kokonaisuus
- Kirjallisen työn vaiheet
- Ohjaustapaamisten rakenne
- Vaatimukset ja tiedekuntakohtaiset erot
- Prosessi
Lähtökohdat
- Syventävien opintojen kirjallista ohajustyötä ei arvosteta samaan tapaan kuin väitöskirjan ohjausta (ainakaan toistaiseksi), mutta tilanne lienee hiljalleen muuttumassa.
- Pidä kirjaa tekemästäsi ohjaustyöstä ja pyydä palautetta opiskelijoilta.
- Kirjallinen työ voi olla myös vertaisarvioitu artikkeli, mutta yleisimmin kyse on pelkästä opinnäytetyöstä.
- Opiskelija ei useinkaan osaa suoraan esittää aihetta, josta opinnäyte voitaisiin tehdä.
- Ohjaajan vastuu aiheen määrittämisessä ja rajaamisessa on suuri.
- Tieteellisestä työstä kiinnostuneelle opiskelijalle kannattaa tarjota pienen osatutkimuksen tekemistä ja mahdollista julkaisun laatimista.
- Opiskelijan tulee aina saada tunnustus työstään (nimi julkaisuihin, joissa hänen työtään on käytetty hyväksi).
- Opiskelijalla ei ole taukoa muista lääketieteen opinnoista, joten hänellä tulee olla mahdollisuus pitää taukoja prosessin aikana esimerkiksi vaativien harjoitteluiden tai tenttien ajan – muut opinnot eivät saa kärsiä.
(Lähde: Jetro Tuulari)
Suunnittele omaa työtäsi tukeva kokonaisuus
- Kirjallinen työ voi muodostaa mielekkään pohjan esimerkiksi tulevalle tutkimussuunnitelmalle tai apurahahakemukselle.
- Mikäli tietystä isommasta kokonaisuudesta tehdään useita kirjallisuuskatsauksia on niitä yhdistämällä mahdollista tehdä vertaisarvioitu kirjallisuuskatsaus.
- Analyyseja sisältävä pieni osatutkimus voi muodostaa pohjan tuleville analyyseille tai olla ryhmän muita töitä tukeva täydentävä kokonaisuus.
- Opinnäytteen ohjaaminen mahdollistaa siis mielekkään materiaalin tuottamisen lisäksi ohjaajalle mielekkään tavan oppia uutta, ja aikapaine on pienempi.
- Kirjallisen työn valmistumisaikataulu on usein vaikeasti ennakoitavissa, joten kiireisiä asioita ei perustutkinto-opinnäytteissä kannata työstää.
(Lähde: Jetro Tuulari)
Kirjallisen työn vaiheet
Syventävien kirjallisen työn vaiheet voidaan jakaa karkeasti viiteen osaan. Ohjaajan ja opiskelijan on tärkeää hahmottaa, että työn tekeminen sen muodosta riippumatta (osatutkimus, katsaus ym.) on epälineaarinen prosessi, jota ohjaavat suuresti muiden opintojen ja loppuvaiheen opiskelijoille myös työelämän asettamat paineet. Hyvä kommunikaatio tavoitteiden asettamisessa on tärkeää kaikissa vaiheissa. Kärsivällisyys on hyve myös ohjaustyössä.
(Lähde: Jetro Tuulari)
Ohjaustapaamisten rakenne
Koska työ etenee sen eri vaiheissa erilaisella nopeudella ohjaustapaamisten tarvekin voi vaihdella suuresti. Ohjaajan tulee varmistaa, että kaikissa vaiheissa opiskelijalla on selkeästi määrätyt yhteyshenkilöt, etenkin jos ohjaus on jaettu tai käytetään esimerkiksi tilastotieteilijän apua.
Henkilökohtaisen tapaamisen rakenteen suositus
- Nykytilanteen kartoitus ”Missä mennään?”
Opiskelijan eräs tärkeimpiä hiljaisia oppimisprosesseja on oman työn hahmottaminen ja raportointi. - Potentiaalin hahmottaminen ”Miten menee?”
Ohjaajan ja opiskelijan on molempien hyvä hahmottaa, millaiset ovat käytettävissä olevat resurssit. Kannattaa tiedustella erikseen käynnissä olevista kursseista ja tulevista tenteistä. - Kipupisteiden kartoitus ”Mihin tarvitset apua?”
Oman avun tarpeen muotoilu on myös hiljainen oppimisprosessi opinnäytteen aikana. Samalla hahmottuu usein myös teemoja ja asioita, jotka vaativat ohjaajan ammattitaitoa ja myös päätöksiä - Ongelmien ratkaiseminen / työn edistäminen
- Seuraavien tavoitteiden asetus
Mieti tavoitteet aina suhteessa opiskelijan resursseihin ja arvioimaasi taitotasoon. Osa opiskelijoista tarvitsee kannustusta ja osa jarruttamista. - Raportin laatiminen
Pyydä opiskelijaa laatimaan yhteenveto tapaamisesta ja erityisesti asetetuista tavoitteista. Näin ne tulevat opiskelijalle selvennettyä ja ohjaajalla on mahdollisuus kerrata ne myöhemmin ja myös ennen seuraavaa tapaamista. - Uuden tapaamisen sopiminen
(Lähde: Jetro Tuulari)
Vaatimukset ja tiedekuntakohtaiset erot
Helsingin yliopiston pysyväismääräyksessä todetaan ohjaamisesta, että syventävien opintojen tutkielmalla on aina yksi vastuuohjaaja, jonka tulee olla vähintään tohtorin tutkinnon suorittanut henkilö. Ohjaajan tulee osoittaa opiskelijalle selkeästi rajattu projekti. Ohjaaja järjestää aineiston, välineet, laitteet ym. tarpeen mukaan. Ohjaajalla ei kuitenkaan ole rahoitusvelvollisuutta. Ohjaajalla tulee olla riittävästi asiantuntemusta ja aikaa ohjata opiskelijan työtä sekä neuvoa kirjoittamisessa.
Turun yliopiston opiskelijan ja ohjaajan oikeudet, vastuut ja velvollisuudet koskien opinnäytetyön ohjausta >>