Pusutauti mahdollisesti MS-taudin riskitekijä

Lapsuudessa tai nuoruudessa mononukleoosi-infektion eli ns. pusutaudin sairastaneet saattavat sairastua MS-tautiin muita todennäköisemmin. Yhteys havaitaan riippumatta mahdollisista perinnöllisistä alttiuksista ja kasvuympäristöstä, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa

Infektioosi mononukleoosi on viruksen aiheuttama kuumetauti, johon lapsilla liittyy myös imusolmukkeiden suurentuminen. Taudin aiheuttava Epstein-Barrin virus leviää syljen välityksellä, minkä vuoksi sitä kutsutaan myös suutelu- tai pusutaudiksi.

Tutkimuksessa hyödynnettiin lähes 2,5 miljoonan ruotsalaisen rekisteritietoja. Heistä 5 800 oli sairastunut MS-tautiin keskimäärin 31-vuotiaana.

Lapsuudessa sairaalahoitoa vaatineen mononukleoosin poteneet sairastuivat MS-tautiin kaksi kertaa todennäköisemmin ja nuoruudessa poteneet kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut osallistujat. Yhteys näkyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin kasvuympäristö ja mahdolliset perinnölliset alttiudet, mitkä olisivat voineet selittää tuloksia.

Ruotsalaisten havainnot viittaavat varhain sairastetun sairaalahoitoa vaativan infektioosin mononukleoosin liittyvän MS-taudin riskiin aikuisena. Vastaavaa on havaittu aiemminkin, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen.

Lähes kaikki suomalaiset saavat Epstein-Barrin viruksen elämänsä aikana, ja noin viidenneksen oireet ovat niin selvät, että tauti tunnistetaan. Tästä huolimatta hyvin harvat sairastuvat MS-tautiin, joten mononukleoosi-infektioon liittyvä sairastumisriski ei käytännössä ole kovin suuri.

MS-tautia eli multippeliskleroosia potee noin 9 500 suomalaista. Tautia sairastavan keskushermostossa tapahtuu muutoksia, jotka aiheuttavat mm. halvauksia raajoissa, tuntoaistin, puheen ja näön häiriintymistä sekä kävelyvaikeuksia, uupumusta ja pahoinvointia. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa.

Tutkimus julkaistiin JAMA Network Open -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

(JAMA Network Open 2021;4:e2124923)

https://doi.org/10.1001/jamanetworkopen.2021.24932