Koulutus ei välttämättä ehkäise dementiaa ilman tulotason nousua

Koulutus on monissa tutkimuksissa yhdistetty pienempään dementiariskiin, mutta yhteys saattaakin selittyä tulotason nousulla. Ruotsalaistutkimuksen perusteella koulutus ilman sosioekonomista nousua ei automaattisesti liity pienempään dementiariskiin.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä, ja se perustuu yli 1,3 miljoonan ruotsalaisen rekisteritietoihin. Mukaan valittiin ikäluokkia, joista 70 prosenttia kävi vuoden pitemmän peruskoulun koulutusuudistuksen ansiosta vuosien 1936–1949 välillä. Osallistujia seurattiin, kunnes he olivat 79–96-vuotiaita.

Analyysin perusteella vuoden pitempi koulutus ei juurikaan vaikuttanut siihen, miten todennäköisesti henkilö sairastui dementiaan. Koulu-uudistus ei myöskään vaikuttanut osallistujien sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan aikuisiässä.

Tutkijat tulkitsevat havaintojaan niin, että ilman aikuisiän sosiaalista ja taloudellista nousua pelkkä pitempi koulutus ei välttämättä pienennä riskiä sairastua dementiaan. On kuitenkin epäselvää, miten hyvin valittu aineisto yleistyy esimerkiksi korkeakouluopinnot suorittaneisiin.

Suomessa on noin 200 000 henkilöä, joiden kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Lievää dementiaa potee puolestaan noin 100 000 ja melkein yhtä monella on pitemmälle edennyt dementia.

Dementian kehittymiseen vaikuttavat hyvin monet seikat, joista koulutus ja muut aivoja stimuloivat aktiviteetit ovat vain osa. Tutkimusten perusteella esimerkiksi sosiaalinen ja monipuolisesti aktiivinen elämä ja harrastukset voivat ehkäistä tai lykätä muistisairauksia. Suuri merkitys on myös ruokavaliolla, liikunnalla, savuttomuudella ja alkoholin kohtuukäytöllä.

Uutispalvelu Duodecim

(American Journal of Epidemiology 2021;190:817–826)

https://doi.org/10.1093/aje/kwaa255