Typpidioksipäästöt yhteydessä sydän- ja verisuonitaudeista ja hengityssairauksista johtuviin kuolemiin

Autoliikenteen ja teollisuuden typpidioksipäästöt voivat lisätä riskiä menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin ja hengityssairauksiin. Yhteys näkyy jo vuorokauden kuluttua saastetasojen noususta, tuore tutkimus osoittaa.

22 maata ja lähes 400 kaupunkia kattavan selvityksen mukaan typpidioksidin pitoisuuden suureneminen liittyy suurentuneeseen kuolleisuuteen jo pitoisuuksilla, jotka ovat nykyisiä suosituksia pienempiä. Mukana oli aineistoja myös Suomesta.

Jokainen 10 mikrogramman lisäys kuutiossa hengitysilmaa liittyi 0,4–0,5 prosenttia suurempaan kuolleisuuteen seuraavana päivänä. Yhteys koski sydän- ja verisuonitautien ja hengityssairauksien aiheuttamia, mutta myös muista syistä johtuvia kuolemia.

Jos kaupunkien ilmassa ei olisi ollut ollenkaan typpidioksia, 1,2 prosenttia kaikista kuolemista olisi voinut estyä, tutkijat arvioivat. Aineisto kattoi tietoja 63 miljoonasta kuolemasta vuosilta 1973–2018.

Vaikka typpidioksidipäästöjä ei realistisesti ajatellen voida lopettaa, tulokset korostavat niiden vähentämisen tärkeyttä. Nyt havaitut yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin muut ilmansaasteet ja pienhiukkaspitoisuudet, mutta niiden lisäksi myös muut seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin.

Suomessa ilman typpidioksidi on pääosin peräisin teollisuudesta ja energiantuotannosta ja kaupungeissa myös autoliikenteestä.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä BMJ-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

(BMJ 2021;372:n534)

http://dx.doi.org/10.1136/bmj.n534