LDL-kolesteroli liittyy myös yli 70-vuotiaiden sydänriskeihin – hoitaminen pienentää niitä

Suuri LDL-kolesterolin pitoisuus on tunnettu sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, mutta yhteyttä on tutkittu vähänlaisesti yli 70-vuotiailla. Nyt julkaistut kaksi tutkimusta kuitenkin vahvasti viittaavat siihen, että kolesterolitasot vaikuttavat sairastumisriskiin myös tässä ikäryhmässä. Kolesterolipitoisuuden pienentäminen lääkkeillä myös pienentää riskejä.

Tutkimukset julkaistiin Lancet-lehdessä ja niistä toisessa seurattiin yli 90 000 henkilöä keskimäärin kahdeksan vuoden ajan. Tutkimuksen alkaessa osallistujilla ei ollut sydän- ja verisuonitauteja tai diabetesta eivätkä he olleet statiinilääkityksellä.

Suuri veren LDL-pitoisuus liittyi suurempaan sydäninfarktin ja ateroskleroottisen sydän- ja verisuonitaudin riskiin kaikissa ikäryhmissä, myös yli 70-vuotiailla. Riskit suurenivat LDL-pitoisuuden suurentuessa varsinkin 70–100-vuotiailla. Heillä kolesterolipitoisuuden pienentäminen myös todennäköisesti tuottaisi suurimmat sairastumisriskin pienentymiset.

Toisessa tutkimuksessa tarkasteltiin kolesterolilääkitysten vaikutuksia yhdistämällä ja analysoimalla kuuden satunnaistetun tutkimuksen ja 21 000 yli 75-vuotiaan potilaan tietoja. Analyysi osoitti, että LDL-kolesterolin pitoisuuden pienentäminen statiineilla tai muilla kolesterolilääkkeillä liittyi sydänoireiden vähentymiseen yli 75-vuotiailla.

Yhdessä tulokset vahvistavat näyttöä LDL-kolesterolin osuudesta sydän- ja verisuonitautien kehittymisessä myös iäkkäissä väestöissä ja osoittavat kolesterolilääkitysten hyödyttävän kaikkia iästä riippumatta. Lääkityksistä on kuitenkin eniten apua, jos ne aloitetaan ajoissa ja nuorempana. Iäkkäillä potilailla on usein jo muitakin lääkityksiä, joten lääkitysten lisäämisen haitat ja hyödyt kannattaa punnita tarkoin.

Uutispalvelu Duodecim

(Lancet 2020;DOI:10.1016/S0140-6736(20)32233-9)

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)32233-9/fulltext

(Lancet 2020;DOI:10.1016/S0140-6736(20)32332-1

https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)32332-1/fulltext