Sisäkorvaistutteita pitäisi asentaa useammille – auttaisi monia huonokuuloisia aikuisia

Sisäkorvaistute parantaisi huomattavasti monien aikuisten elämää, mutta istutteita hyödynnetään silti harvoin. Tuoreen tutkimuksen perusteella ne toimivat myös yli 70-vuotiailla ja potilailla, joilla on muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymä. Kuulo-ongelmat ovat keskeinen ehkäistävissä oleva dementian riskitekijä.

Tutkimus julkaistiin JAMA Otolaryngology – Head & Neck Surgery -lehdessä, ja siinä 100 keskimäärin 71-vuotiaalle kuulovikaiselle asennettiin sisäkorvaistute toiseen korvaan.

Istutteen asentaminen johti kuulon merkittävään paranemiseen, joka havaittiin useassa eri testissä. Hyödyt havaittiin myös potilailla, joilla oli muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymää. Tulosten perusteella myös näiden potilaiden kognitiiviset kyvyt saattoivat parantua istutteen asentamisen jälkeen, mutta tämä pitää varmistaa vielä pitemmissä ja suuremmissa tutkimuksissa.

Kuulovika ja heikkokuuloisuus on yksi merkittävimpiä ehkäistävissä olevia dementian riskitekijöitä, joten sisäkorvaistutteiden nykyistä laajempi hyödyntäminen todennäköisesti vähentäisi muistisairauksia. Tutkimuksissa tavallisen kuulolaitteen käyttäminen on yhdistetty dementiariskin pienentymiseen, mutta kaikilla perinteiset kuulolaitteet eivät riitä kuulemiseen ja puheen tunnistamiseen.

Sisäkorvaistutteen avulla ohitetaan toimimaton sisäkorva ja ohjataan sähköinen äänisignaali suoraan kuulohermoon. Istute sopii aikuisille, jotka ovat kuuroutuneet kielen oppimisen jälkeen, ja lapsille, joiden kuurous on synnynnäistä tai alkanut ennen kielen oppimista.

Suomessa sisäkorvaistutteita asennetaan noin 200 vuodessa. Sellaista käyttäviä potilaita on Suomessa noin 1 400.

Uutispalvelu Duodecim

(JAMA Otolaryngology – Head & Neck Surgery 2020;DOI:10.1001/jamaoto.2020.1584)

https://doi.org/10.1001/jamaoto.2020.1584