Intensiivinen verenpainehoito paikallaan eteisvärinän ehkäisyssä

Korkea verenpaine on merkittävin eteisvärinä-rytmihäiriön riskitekijä ja siksi sen alentaminen on tärkeää. Tuoreen tutkimuksen perusteella paras tulos saadaan, jos hoito on intensiivistä ja tavoitteena alle 120 mmHg:n systolinen verenpaine.

Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat suureen SPRINT-tutkimukseen, ja niiden perusteella intensiivistä hoitoa saaneiden riski sairastua eteisvärinään oli 25 prosenttia pienempi kuin tavanomaista verenpainehoitoa (tavoite alle 140 mmHg) saaneiden. Tämä havaittiin viiden vuoden seurannassa potilailla, joiden verenpaine oli korkea ja jotka olivat suurentuneessa sydän- ja verisuonitautien vaarassa.

Intensiivisen hoidon vaikutuksia eteisvärinäriskiin on selvitetty aiemminkin, mutta aiemmat tutkimukset ovat olleet pienempiä tai niiden hoitotavoitteet ovat olleet maltillisempia. Verenpaine on yleisin ja tärkein eteisvärinän riskitekijä.

Tutkimukseen osallistui 8 000 potilasta, joista puolet satunnaistettiin intensiiviseen ja puolet tavalliseen verenpainehoitoon. Seurannan aikana eteisvärinään sairastui 88 intensiivisessä hoitoryhmässä ja 118 tavallista hoitoa saaneessa.

Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Alle 40-vuotiaista siihen sairastuu vuosittain noin yksi tuhannesta. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.

Kohonnutta verenpainetta potee noin puolet suomalaismiehistä ja kolmannes naisista.

Uutispalvelu Duodecim

(Hypertension 2020;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.120.14766)

https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.120.14766