Lisää näyttöä masennuksen ja dementian yhteydestä

Masennukseen sairastuvat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua myös dementiaan, ruotsalaistutkimus osoittaa. Samanlaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta ruotsalaisten tulokset vahvistavat näyttöä entisestään.

Tulosten perusteella masennukseen sairastuneiden riski sairastua dementiaan on 10–20 kertaa suurempi masennusdiagnoosia seuraavan vuoden aikana, kun vertailukohtana ovat samanikäiset, joilla ei ole masennusta. Riski pienenee huomattavasti tämän jälkeen, mutta on nähtävissä vielä 20 vuotta myöhemminkin.

Yhteys havaittiin analyysissa, jossa 120 000 masennusdiagnoosin saanutta verrattiin yhtä moneen terveeseen, mutta myös verrattaessa 50 000 sisarusparia, joista vain toinen sairasti masennusta. Sisarusvertailun ansiosta tutkijat pystyivät sulkemaan pois mahdolliset perinnölliset ja perheoloihin liittyvät vaikutukset sairastumisriskiin. Myöskään monet muut taustamuuttujat kuten ikä, sukupuoli tai tulotaso eivät selittäneet tuloksia.

Masennus liittyi dementiariskiin etenkin potilailla, joiden masennusoireet olivat vakavia. Yhteys oli myös voimakkaampi verisuoniperäiseen dementiaan sairastuvilla kuin Alzheimerin tautiin sairastuvilla.

Ruotsalaisten tulokset vahvistavat näyttöä masennuksen ja dementian yhteyksistä, mutta ne eivät osoita, mistä yhteys tarkalleen johtuu. On mahdollista, että masennus itsessään altistaa dementian kehittymiselle tai kyseisillä sairauksilla voi olla yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä. On myös mahdollista, että ainakin osalla potilaista masennusoireet ovat dementian ensioireita.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Tutkimus julkaistiin PLOS Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim

(PLOS Medicine 2020;DOI:10.1371/journal.pmed.1003016)

https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1003016